Annun käyttäytyminen outoa

Syyttäjien mukaan Annun käyttäytyminen murhayönä on ollut outoa ja sitä pidetään todisteena siitä, että Annu olisi murhaaja.

Hätäkeskuspuhelutallenteelta kuuluu, että Annu on puhelun aikana hyvin hätääntynyt ja ahdistunut. Poliisipartion saavuttua paikalle Annu oli jo käyttäytynyt melko rauhallisesti. Annun käyttäytymisestä esitetty sopii kuvaukseen ihmisen käyttäytymisestä traumaattisen tilanteen jälkeisessä sokissa. Annu on siis käyttäytynyt traumaattisessa tilanteessa aivan niin kuin suurin osa ihmisistä. Annun käytös on ollut täysin NORMAALIA.

Sokki on traumaattisen psyykkisen kriisin ensimmäinen vaihe, joka alkaa heti laukaisevan tilanteen tapahduttua. Se on suojareaktio, joka auttaa suojautumaan yllättävältä ja järkyttävältä tiedolta, jota mieli ei sillä hetkellä pysty käsittelemään. Vaihe voi kestää jopa muutaman vuorokauden ajan. Ihmisten reagointi tilanteeseen vaihtelee – moni lamaantuu ja näyttää ulospäin tyyneltä, osa (noin 10–20 % ihmisistä) taas joutuu sekavuustilaan, joka ilmenee esimerkiksi huutona ja itkuna. Tunteet saattavat sokkitilanteessa kytkeytyä ”pois päältä”, jolloin ihminen kyllä havainnoi ympärillään tapahtuvat järkyttävätkin asiat mutta ne eivät aiheuta esimerkiksi surua tai kauhua. Olo voi tuntua epätodelliselta ja unenomaiselta.

UUTTA: Tulevassa murhaoikeudenkäynnissä syyttäjillä on uutta todistusaineistoa. Kesällä 2011 pienemmät lapset ovat alkaneet kertoa äidin todella omituisesta ja äärimmäisen poikkeuksellisesta käyttäytymisestä; murhan suunnittelusta, saatananpalvonnasta, eläinten kidutuksesta ja tappamisesta. Hieman näiden tarinoiden jälkeen ovat alkaneet tarinat lasten varsin hurjista pahoinpitelyistä ja elokuun lopulta 2011 alkaen myös todella erikoisista lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä. Enimmiltä osin lasten kertomukset ovat täysin mahdottomia, fysiikan lakien vastaisia, epärealistisia tai muuten aivan uskomattomia. Mitään näyttöä tarinoiden tueksi ei ole löytynyt vaikka kaikki kivet ja kannot on käännetty. Monet jutuista on voitu todeta perättömiksi. Siitä huolimatta syyttäjät tukeutuvat lasten kertomuksiin ainoana ”konkreettisena” näyttönä. Mielikuvituksen rajattomien mahdollisuuksien säilyttäminen ja niihin uskominen vielä aikuisenakin, on taito sinänsä, mutta ei ehkä syyttäjälle niitä toivotuimpia ominaisuuksia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: