Pullantuoksua
Jokainen itseään kunnioittava äiti-ihminen leipoo aina toisinaan pullaa, ainakin kerran vuodessa tai edes kerran elämässä. Pullataikinan ohje löytyy kätevästi jauhopussin kyljestä ja tietysti netistä. Kaupan pakastealtaasta löytyy myös uunia vaille valmiita pullia, jos ei jaksa aloittaa pullanvalmistusta aivan alkutekijöistään. No myydään pullia toki valmiiksi paistettuinakin. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Toisaalta taikinan vaivaaminen on aika ”terapeuttista”. Lapset kannattaa ottaa mukaan leivontahommiin, jos hermot vaan kestää.
Myyttien mukaan…hyvä äiti uhrautuu perheelleen, kodille ja lapsille, ajattelee aina lasta ensimmäisenä, on pullantuoksuinen kotiäiti, jaksaa aina, ei ole koskaan vihainen, on perheen henkinen johtaja ja koossapitävä voima ja on vastuussa koko perheen viihtyvyydestä.
Meillä leivottiin… viime kerrasta oli kulunut jo hävyttömän monta vuotta – pakkopullaa äidille ja korvapuusteja lapsille. Onpahan edes yksi myyttien hyvän äidin edellytys täytetty.
Ihan hysteeristä menoa. Meinasin kuolla nauruun. Nyt ne minfossa vääntää kuinka olet pahoinpidellyt lapsiasi korvapuusteilla. Niillä urpoilla ei ole ollenkaan huumorintajua.
Vaarallisilla vesillä tosiaan liikutaan – kaikkea voidaan käyttää aseena ihmistä vastaan, joka halutaan syystä tai toisesta hiljentää. Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei pullanleipomisella ja tällä Annun asialla ole mitään tekemistä keskenään. Tiedän, että salapoliisit löytävät tästä vaikka mitä piilomerkityksiä, jotka aivan tahallisesti olen sinne kätkenyt ;)