Oikeudenkäynnissä eivät puntit ole tasan

Kainuun Sanomissa 11.3.2013 oikeustoimittaja Mikko Niskasaari kirjoittaa siitä, miten resurssien epäsuhta näkyy tunnetussa Anneli Auer -tapauksessa.

http://www.mikkoniskasaari.fi/node/156

Oikeudenkäynteihin on kiinnitetty peräti neljä syyttäjää. Ihmetellä sopii, mikä tekee tästä Anneli Auerin jutusta sellaisen, että syyttäjälaitos on satsannut juttuihin todella paljon resursseja. Jutussa todetaan, että asiaan on kiinnittänyt huomiota myös lainkäytön professori Jyrki Virolainen blogissaan. Vaikka hirvittävät resurssit ovat olleet käytössä, eivät tutkimukset ole olleet millään tavalla korkeatasoisia saati luotettavia. Asiaa tutkivia henkilöitä on ohjannut poliisin vahva oletus epäillyn syyllisyydestä ja asiantuntijalääkärin virheelliset, asenteelliset ja harhaanjohtavat lausunnot.

Myöskään median tapa käsitellä tapausta ei ole koko aikana ollut tasapuolinen tai edes asiallinen, lukuun ottamatta näitä muutamia Mikko Niskasaareen kirjoituksia. Media vaikenee oikeudenkäyntien epäkohdista ja viranomaisten epäasiallisista menetelmistä ja rikoksista. Media on alusta asti ottanut annettuna, että syytetyt ovat syyllisiä todella iljettäviin rikoksiin. Selvää on, että syytösten hirvittävät yksityiskohdat tekevät jutun myyväksi mediassa. Monet ihmiset tuntevat ja ilmaisevat hirvittävää vihaa ja raivoa syytettyjä kohtaan. Tämä on ymmärrettävää, jos median antama kuva ja syyttäjien esittämät syytökset olisivat totta. Näin ei kuitenkaan ole.

Anneli Auerin tapaukseen sopii sama analyysi, minkä Sjöberg teki Ruotsalaisessa paloittelumurhajutussa:

”Korkeatasoinen oikeuspsykologinen työ koko tapauksessa olisi mahdollisesti auttanut toimimaan järkevämmin ja oikeudenmukaisemmin. Olisi ollut erittäin tärkeää, että prosessi olisi ollut alusta lähtien korkeatasoinen, koska se kehittyi erittäin pitkän ajan kuluessa, jolloin luotiin odotuksia, jotka johtivat uusiin odotuksiin. Saattaa olla varsin vaikeaa kääntää prosessin suuntaa, kun se on lähtenyt tietyille urille. Käsillä olevassa tapauksessa oli jonkin verran erittäin hyvää oikeuspsykologista työtä, mutta se tuli mukaan vasta aivan viimeisessä vaiheessa, jolloin käsityksiä syyllisyydestä oli erittäin vaikea muuttaa, kun asiaan liittyi valtaisa julkinen raivo, joka vaati toimia syytettyjä vastaan.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: