Saunan takana on vielä tilaa

Ajattelin vaihteeksi kirjoittaa maallisista pahoista ja vääristä teoista. Pahasta, jolle ei voi kääntää selkäänsä ja johon ei voi suhtautua vain olkiaan kohauttamalla. On tapahtunut kamalia asioita, joillekin hyvin henkilökohtaisista syistä, toisille viranpuolesta ja toisille vain siksi, että ovat sattuneet tuntemaan perheen. Ulvilan murha ja Ulvilan murhan lesken oikeusmurha ovat koskettaneet perheenjäsenten lisäksi lukuisia muitakin ihmisiä. Tähän mennessä ei kumpaankaan murhaan ole saatu mitään selvyyttä vaikka piina on jatkunut jo kohtuuttoman pitkään. Viranomaisilla ei ole joko tahtoa selvittää asioita kunnolla tai halua kertoa asioista avoimesti. Peruuttamattomia vääryyksiä on tapahtunut ja tekemällä tehty, eikä niitä enää muuksi voi muuttaa. Vähintä mitä voi tehdä, on vaatia perusteelliset selvitykset siitä, miksi tässä jutussa kävi näin kuin on käynyt. Miksi ihmisiä ja perheitä on tuhottu ja millä perusteilla. Vaadin saada tähän selvyyden.

Vaadin saada tietää missä määrin poliisi on syyllinen Ulvilan murhaan, siitä seuranneeseen lesken oikeusmurhaan ja siihen, ettei oikeaa murhaajaa ole saatu vastuuseen teostaan.

Ainoat asiat, joita elämässä tarvitaan, ovat tietämättömyys ja itseluottamus. Silloin menestys on taattu. - Mark Twain Kuva IL Kari Laakso

Ainoat asiat, joita elämässä tarvitaan, ovat tietämättömyys ja itseluottamus.
Silloin menestys on taattu.
– Mark Twain
Kuva IL Kari Laakso

Poliisia ei sentään voi syyttää Ulvilan murhasta. Vai voiko? Ainakin Poliisirikollisena sivusto on 9.1.2013 heittänyt tällaisen ajatuksen ilmaan kirjoituksessaan, jonka otsikko oli ”Tappoiko poliisi Jukka S. Lahden ja yrittää salata sen?” 1) Jutussa on perää sikäli, että perusteltua ihmettelyä herättää se, ettei poliisi saa selville, toisten poliisien tekemisiä kuten esim. kuka Porvoon poliisissa on Jukka Lahden puhelut vastaanottanut ja vastaavasti soitellut hänelle tai kuka on tutkinut hänen henkilötietojaan ja miksi. Ei mikään ihme, että kirjoittajan mielessä on käynyt ajatus, että onko Ulvilan murhan selvittäminen mahdotonta juuri siksi, että tekijä olisi poliisi. Onko tiedossa, että tekijä on poliisi ja siksi tarkoituksella sotketaan todisteita, väärennetään, valikoidaan, pimitetään ja hävitetään asiakirjoja, salataan tärkeitä tietoja ja vetkutellaan niiden julkituloa.

Onhan se mahdollista, että murhaaja on ollut poliisi. Siinä missä nainen pystyy tappamaan, pystyy samaan arvatenkin mies, siitä huolimatta, että sattuisi olemaan vaikka poliisi. Siinä missä perheenäiti voi toimia väärin ja rikollisella tavalla, kykenee samaan myös poliisimies. Ketään ei sillä perusteella voi asettaa epäilyn ulkopuolelle, että hän kuuluu johonkin tiettyyn kategoriaan, jolle on asetettu ihanteelliset oletettavat ominaisuudet. Lesken syyttömyys murhaan ei perustu siihen, että hän on nainen tai neljän lapsen äiti vaan hänen syyttömyyttään osoittaa selvästi jo pelkkä hätäpuhelunauhoite. Kenenkään perheen ulkopuolisen syyttömyyttä ei ole voitu näin selvästi osoittaa. Poliisi murhaajana on teoriassa yhtä mahdollinen kuin kuka tahansa muukin, niin kauan kuin asia on niin epäselvä kuin se tällä hetkellä on.

oikeusmurha

Joka tapauksessa poliisia ja syyttäjiä voi hyvällä omalla tunnolla syyllistää Ulvilan murhan lesken erittäin raa’asta ja julmasta oikeusmurhasta – avunannosta ja yllytyksestä siihen. Poliisin toiminta on näyttänyt vahvasti siltä, että ensin on valittu epäillyksi leski ja vasta sitten alettu etsiä, keksiä ja rakentaa juttua siten, että leski myös jotenkin saataisiin näyttämään tekijältä.

Poliisi on todistettavasti valehdellut järjestelmällisesti ja tarkoitushakuisesti epäillylle kuulusteluissa. Poliisi on valehdellut myös hyvin julmasti pienelle hädissään olevalle lapselle. Poliisi on käyttänyt epäinhimillisiä keinoja ”rikosta selvittäessään”, joista ei tosin saatu toivottuja tuloksia, mutta se ei tee teoista yhtään vähemmän moitittavia. Poliisin onnettoman pienet resurssit ovat venyneet uskomattomiin peitetoimiin, tilakuunteluihin, puhelinkuunteluihin, lukuisiin takavarikoihin ja kuulusteluihin kuulusteluiden perään, useisiin epäluotettaviin raportteihin, lausuntoihin ja rekonstruktioihin, sivullisten sotkemiseen asiaan ja loputtomiin oikeudenkäynteihin kaikkine omituisine lisämausteineen ja sivujuonteineen.

Syyttäjät ovat kovin kevein perustein lähteneet ajamaan vakavaa syytettä leskeä vastaan. Tämä on johtanut siihen, että koko ajan on tarvinnut keksiä uusia ”todisteita” syytteen tueksi. ”Eihän nämä yksin riitä mihinkään”, mutta kasataan läjäpäin tarpeeksi outoja juttuja ja sotketaan tosiasiat, niin josko ne yhdessä riittävät sekoittamaan tuomioistuimen. Sotketaan mukaan lapset, se vetoaa kansaan ja tuomareihin. Käytetään vähän korkeampia voimia ja sekoitetaan mukaan vielä saatanakin, niin saadaan vakaumukselliset valtaapitävät mukaan vainoon.

Oikeusmurha on kaksinkertainen vääryys. Oikeusmurhan uhri joutuu kärsimään syyttömänä, kun taas todellinen rikoksentekijä ei joudu rikoksesta vastuuseen.

Oikeuspoliittisen yhdistyksen Demla ry:n oikeusmurharaportin julkistamistilaisuudessa Professori Matti Tolvanen 2) totesi seuraavaa:

Väärä syyksilukevakin tuomio voi olla (tietyissä rajoissa) siedettävissä, jos päätökseen johtanut oikeudenkäynti on ollut reilu ja menettelysäännöksiä on noudatettu. Väärä syyksilukeva päätös, joka johtuu viranomaisten välinpitämättömyydestä tai taitamattomuudesta, ei ole siedettävissä. Kaikkein vähiten meidän tulee sietää vääriä lopputuloksia, jotka johtuvat esitutkinta- tai syyttäjäviranomaisen omaksumasta ennakkoasenteesta ja tutkinnan yksisilmäisestä ohjaamisesta tätä ennakkokäsitystä vastaavasti.

Poliisin on tutkittava perusteellisesti myös epäillyn syyllisyyttä vastaan puhuvat vaihtoehtoiset tapahtumainkulut. Myös syyttäjä vastaa siitä, että juttu on perusteellisesti selvitetty esitutkinnassa. Syyttäjä ei ole tässä vaiheessa jutun osapuoli, poliisi ei ole osapuoli missään vaiheessa. Jos asiaa ei ole riittävästi selvitetty, syyte pitää hylätä jo tällä perusteella.

Avustaja ei ole vain sitä varten, että hän puhuisi syylliset vapaiksi. Avustajan mukana olo esitukinnassa on omiaan ehkäisemään yksipuolisuutta. Jos epäilty on vangittuna tai muutoin epäiltynä vakavasta rikoksesta, hänellä tulisi olla asiansa osaava, aktiivinen avustaja esitutkinnassa.

Tuomioistuin on puolueeton. Se ratkaisee rikosasian syyttäjän syytteen, syytetyn vastauksen, esitetyn todistelun ja voimassa olevien normien perusteella. Se, että syyllinen välttää heikon näytön vuoksi tuomion, ei ole tuomioistuimen ongelma.

Hyvät perustelut estävät tuomioistuinta tuomitsemasta huonolla näytöllä. Tuomion perusteeksi ei riitä se, että tuomari on henkilökohtaisesti vakuuttunut syytetyn syyllisyydestä. Tuomioistuin saa tuomita syytetyn vain, jos syyksilukeminen on perusteltavissa syillä, jotka vakuuttavat ainakin niin kutsutun oikeudellisen auditorion.

Tämän jutun kannalta olennaista ei ole se, että Eestin vankilasta löytyi vuosien päästä oikea tekijä. Syyte olisi pitänyt hylätä jo sen selvityksen perusteella, joka oli tai olisi pitänyt olla käytettävissä tuomion antamisen aikaan. Jos juttu olisi aikanaan tutkittu asianmukaisesti, olisi alun alkaenkin vältytty vääriltä tuomioilta.

Tämän projektin tarkoitus ei ole osoittaa sormella syyllisiä. Pitää kysyä, mitä me tästä opimme? Jutun opetus: kaikessa virkatoiminnassa on lakia ja hyviä käytäntöjä tarkoin noudatettava. Hyväkin hypoteesi voi osoittautua vääräksi. Tässä jutussa edes hypoteesi ei ollut hyvä. Huono hypoteesi yhdistettynä huonoon tutkintaan johtaa hyvin huonoon lopputulokseen.

On tapauksessa myönteistäkin: väärä päätös tuli oikaistuksi, ja virheen tultua ilmeiseksi poliisi ja syyttäjä toimivat ripeästi. Lakeja ei välttämättä tarvitse muuttaa, riittää kun voimassa olevat otetaan todesta.

1) http://poliisirikollisena.wordpress.com/2013/01/09/tappoiko-poliisi-jukka-s-lahden-ja-yrittaa-salata-rikoksen/

2) http://www.demla.fi/demla-ry/toiminta/tapahtumat/projektit-ja-mielenilmaukset/oikeusmurhaprojekti/

Comments
2 Responses to “Saunan takana on vielä tilaa”
  1. Pake sanoo:

    Tänään se tuli toteen näytetyksi OIKEUSMURHA. En voi sanoin kuvata miten huono olo tuomiosta tuli.
    Ei tullutkaan vapautusta,siihen uskoin.

    Miten syyttömät on todettu syyllisiksi.Miten tämä on toteennäytetty ??

    Jokin pakottava tarve on uskoa että KKO käsittelee tämän. Viimeistään IHMISOIKEUS tuomioistuin.

  2. Aila sanoo:

    Samat sanat, olen aivan tyrmistynyt. Olin varma että syytteet hylätään.

    Miten nuo viiltelyt vuosien jälkeen niiden oletetusta synnystä voidaan todistaa syytettyjen tekemiksi. Eikös joku ole maininnut, että Anneli oli vankilassa siihen aikaan… vai miten on?

    Minun on mahdotonta uskoa, että äiti olisi viillellyt lapsiaan. Joku sanoo tietysti tähän, ettei se olekaan uskon asia.

    Kunpa vain Korkein Oikeus antaisi valitusluvan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: