Kuva-arvoituksia

KUVA-ARVOITUKSIA

Mustuma peukalovarpaan kynnessä

Mustuma peukalovarpaan kynnessä

Kuvassa pienen lapsen jalka, jossa mustuma peukalovarpaan kynnessä.

Taustatietoja: Vanhemmat eivät tiedä, mistä vamma on tullut. Epäilevät varpaan kolahtaneen pihakivetykseen lapsen ajellessa pihalla potkumopolla paljain jaloin. Vanhempien kertoman mukaan lapsi on paljon paljain jaloin pihalla. Lapsi on energinen, eikä paljoa itkeskele vaikka välillä sattuu vahinkoja.

Lapselta kysytään, mistä jälki on tullut. Lapsi vastaa, että on pudonnut puusta.

Vanhempien mukaan lapsi ei ole ollut puussa. Lapsi on vielä niin pieni, ettei pystyisi kiipeämään puuhun. Vanhemmat huomauttavat, että lapsen isä on pudonnut kaksi vuotta sitten katolta ja loukannut jalkansa. Vanhemmat uskovat tarinan putoamisesta johtuvan tästä.

Mitä oikeastaan on tapahtunut?

***

leikkausarpi

Vaalea pitkä kaartuva arpi

Kuvassa lähes täysi-ikäisen nuoren vaalea pitkä arpi korvan edessä kaartuen korvan taakse.

Taustatietoja: Lapselle on tehty levinneen melanooman takia imusolmukkeiden totaalipoisto kaulalta hänen ollessaan 11-vuotias. Vanhemmat kertovat että, kyseessä on noin kuusi vuotta sitten tehdyn ison leikkauksen yksi monesta arvesta.

Nuorelta kysytään, mistä jälki on tullut. Nuori vastaa, että kirurgin veitsestä. Nuori ei välitä puhua asiasta enempää, eikä halua ajatella koko asiaa.

Vanhemmat vahvistavat nuoren kertoman olevan totta.

Mitä oikeastaan on tapahtunut?

***

naarmuja käsivarressa

Useita samansuuntaisia naarmuja

Kuvassa teini-ikäisen lapsen käsivarsi, jossa muutamia tuoreita naarmuja ja ikäänkuin laastarin jälkiä.

Taustatietoja: Vanhempien mukaan lapsi on ollut muutaman päivän pois kotoa ratsastamassa ja hoitamassa hevosta tuttujen luona.

Lapselta kysytään, mistä käsivarren naarmut ovat tulleet. Lapsi vastaa, että hän ratsasti hevosella pusikon läpi ja oksat raapivat hänen käsivarsiaan.

Vanhemmat uskovat lapsen selityksen. Eivät näe mitään syytä epäillä kertomusta.

Mutta mitä oikeastaan on tapahtunut?

***

kiemura arpi

Vaalea kiemurteleva arpi

Kuvassa teini-ikäisen lapsen olkavarsi, jossa erikoinen hiukan ässänmallinen vaalea arpi.

Taustatietoja: Vanhemmat eivät osaa sanoa, mistä arpi on tullut, eivät ole aiemmin arpea huomanneet. Vanhemmat eivät osaa arvata selitystä arvelle.

Lapselta kysytään, mistä arpi on tullut. Lapsi ei osaa sanoa, on yhtä ihmeissään kuin vanhemmatkin. Lapsikaan ei ole arpea ennen huomannut, eikä ole siitä kovin kiinnostunut. Lapsi suhtautuu asiaan välinpitämättömästi ja tokaisee, että mistä lie tullut, onko sillä mitään väliä. Vaikuttaa siltä kuin hän haluaisi nopeasti pois tilanteesta.

Mistä jälki on peräisin?

***

Voidaanko kuvista päätellä, että lapsia olisi pahoinpidelty fyysisesti? Entä näkyykö kuvissä henkistä pahoinpitelyä?

Jos vamma on ihmisen aiheuttama, pystyykö kuvasta päättelemään kuka on tekijä? Tunnistaako joku esim. kenen kirurgin veitsenjäljestä on kyse, jos kyse yleensäkään oli kirurgista?

Comments
5 Responses to “Kuva-arvoituksia”
  1. Anna Annala sanoo:

    Mielenkiintoinen kuva-arvoitus.

    Taustatiedot uhrin teini-ikäisyydestä, kiinnostuksesta hevosiin ja muutaman vuorokauden mittaisesta altistumisesta psyykkiseen ja fyysiseen väkivaltaan ovat valitettavan usein ennenkin olleet kultin vaikutuspiiriin päätyneitten kertomuksista ilmitulleita yksityiskohtia. Nuoret houkutellaan kultin piiriin.

    Kolmas kuva vaikuttaa hyvin tavanomaiselta saatananpalvojan uhrin olkapäältä. Hänet on merkitty paholaisen omaksi. Juuri näin saatananpalvojat toimivat. Toki täydellinen tulkinta vaatisi kuvan myös toisesta olkapäästä ja digitaaliset havainnekuvat julkisuutta varten, mutta tärkeintä eivät ole teologissävytteiset tarkastelut viiltelyistä ja julkisuus, vaan uhrin hyvinvoinnista huolehtiminen. On selvitettävä mitä hänelle on tehty.

    Lapsi näyttäisi kuvan perusteella joutuneen paholaisen riivaaman henkilön uhriksi. Kuvasta on löydettävissä väärinpäin LHS tai LSH eli (L)ucifer (H)ominum (S)alvatore aivan maallikonkin silmin tarkasteltuna. Laadukas lääketieteellinen tutkimus toki tuottaa omat lausuntonsa.Tilanne on huolestuttava mikäli lapsi on saatu paholaisen valtaan. Lapsi tulee ottaa huostaa, koti manata ja pirskottaa vihkivedellä tai Evianilla, johon on arkkipiispa Mäkinen sylkäissyt.

    Lapsi on pakotettu kertomaan tarinaa hevosesta vanhemmilleen. Kyseessä on luultavasti istutettu valemuisto. Hevosta lapsi oletettavasti tulee tulevissa haastatteluissa käyttämään tunteiden siirron kohteena ja projisoimaan kokemaansa hevosen aiheuttamaksi ahdistustaan purkaessaan. Häntä ei pidä uskoa, hän vain pyrkii suojelemaan haurasta psyykettään. On hyvä erottaa lapsi vähäksi aikaa vanhemmistaan, jotta hän voi käydä kokemaansa läpi ammattilaisten avustuksella. Kansainvälisesti on jo Freudin ajoista lähtien todistettu, että nimenomaan naispuoliset ihmiset kokevat seksuaalisviritteistä yhteyttä hevosiin jo hyvin nuorella iällä ja siksi käsittelevät vaikeita asioita käyttäen mielellään kertomuksissaan hevosia vertauskuvallisesti. Nuo kertomukset on käsitettävä vertauskuvallisiksi ja tulkittava ainoalla oikealla tavalla antamatta uhrin vaikuttaa tulkintaan. Riivatulla uhrilla ei ole yhteyttä todelliseen itseensä.

    Palvontakultin piirissä oleva henkilö on selvästi perehtynyt psykologiaan ja valemuistojen synnyttämismekanismiin. Hän on voinut jopa blogissaan listata lukemaansa alan kirjallisuutta niinkuin eräät ;). Valemuistojen istuttaminen on tyypillistä myös lasten seksuaaliseen koskemattomuuteen välinpitämättömästi suhtautuvien henkilöiden keskuudessa. Usein näiltä seksuaalisesti piinatuilta lapsilta löytyy mm. tupakanpolttamia tai nipistyksen jälkiä kehosta. Näitä jälkiä voidaan havaita silmämääräisesti tarkasteltuna, mutta myös kynttilän valossa kuulaina kesäaamuina. Muitakin tutkintatapoja on kehitteillä. Mutta ne eivät kestä auringon UV-säteilyä.

    Toivon että tässä tapauksessa TYKSin Seitsemän Viisasta tutkivat tämän saatananpalvontaan ja okkultismiiin läheisesti liittyvän lapsen altistamisen paholaiselle ja tulevat toimittamaan inkvisittioon tavanomaiset lausunnot tuon tässä blogissa nähdyn raskauttavan kuvatodisteen kera.

    • nmb74 sanoo:

      Ymmärrän huolesi lapsista, mutta Suomi ei kestäisi enää toista samanlaista oikeusmurhaa. Lisäksi näiden lasten äidillä on huomattavan huono väärän kohtelun sietokyky, joten homma ei hoituisi kovin siististi.

  2. Nimetön sanoo:

    Yli 40v nainen jolla on vatsanseudulla selkeät arvet joista muodostuu alaspäin oleva ristikuvio. Mitä on tapahtunut ? Uskon että Niina tiedät tähän vastauksen ;) kaikilta tätä en uskaltaisi kysyäkkään . .

    • nmb74 sanoo:

      Olen kuullut siihen varsin uskottavan selityksen, mutta mistäs sitä koskaan tietää ;)

      • Hannu Elenius sanoo:

        Keskellä otsassani on arpi, joka on syntynyt kertomuksen mukaan ollessani noin kahden vanha nyt olen 49v ja Annun luokkatoveri kahden vuoden ajalta.

        Tarinan mukaan äitini oli lähtenyt pistäytymään kulmapuotiin ja jättänyt minut veljeni hoiviin, joka oli tuolloin 9v. Olin ollut pinnasängyssä ja veljeni huomio ei ollut tauoton, joten olin kiivennyt laidan yli ja rojahtanut vanhempien sängyn päätyyn ja saanut vuolaasti virtaavan haavan otsaani. Äitini palattua maidonhakureissultaan, oli veljeni ollut eteisessä ja hän oli kertonut, että Hannun pää meni halki. Tarinan mukaan ambulanssi oli hakenut minut ja äitini Tyksiin, joka oli vain kahdensadan metrin päässä asunnostamme. Minut oli asetettu leikkauspöydälle ja viisi hoitajaa oli pidellyt pientä rimpuilevaa ruumistani aloillaan, kun lääkäri oli neulonut otsaani seitsemän hätäistä tikkiä.

        Kun tikkien poiston aika tuli, oli vastaanottava lääkäri kulmat kurtussa tiedustellut äidiltäni, kuka oli neulonut otsani noin holtittomasti? Äitini ei ollut muistanut tilanteessa lääkärin nimeä, mutta sanoi häntä kuvaillen, että ei se juuri tuota poikaa isompi mies ollut. Tikkejä poistava oli tunnistanut kuvauksesta välittömästi nuoren tohtorin, joka oli talon pienin mies. Jos oikein olen ymmärtänyt, sittemmin hänestä on tullut maamme kuuluisimpia girurgeja, jonka käsiin on uskottu maailman voittoisampien urheilijoiden kehonosia ja mies on muuten aktiivinen kristitty, kuten äitivainaakin oli.

        Tapahtuman aikaisesta iästäni johtuen en kykene tapausta muistamaan, joten olen ollut asiasta kuulopuheiden varassa. Veljeni on sittemmin vääntänyt asiasta mustaa huumoria, kertoen mm. pistäneensä otsaani hakaneulan ja repineen sen siitä pois. Teininä hän 70-luvun alussa harrasti sarjakuvien piirtämistä ja aiheet olivat ajanhengessä kauhutarinoita ihmissyönnistä, hämähäkkipaiseista, ruumiiden poltosta ja sen sellaisesta. (Kauhu, Shokki, MAD ja muut sellaiset julkaisut olivat lukemistoamme). Hän oli erittäin taitava ja hänestä tulikin sitten arkkitehti. Muistan myös näistä aiheista kuvaamataidontuntimme, joihin siis Annukin otti osaa. Opettajamme Sirkka-Liisa Aho sai vilkkaan luokkamme hiljenemään, kun hän keksi alkaa tunneillaan lukea Suomen rikoshistoriasta kertovaa kirjaa, jossa kerrottiin kaikenlaisista magaabereistä henkirikoksista 50- ja 60-luvuilta. Hänen miehensä oli orttopedian ylilääkäri ja myös vapaamuurari, jonka kertominen varmaankin villitsee monien epäilygeneraattorin. Heillä on kaksospojat minua pari vuotta vanhemmat, joista toinen oli aikoinaan omituisen kiinnostunut natseista. Tiedän nämä asiat, koska vanhempani olivat heidän tuttaviaan ja suuresti kunnioittamani Sirkka-Liisa oikeastaan kummitätini.

        Kuten moni huomata voi, on tällaisten asioiden muisteleminen mielikuvitusta ruokkivaa ja itsekin aikoinaaan olin taipuvainen uskomaan, että veljeni outo tarina hakaneulatempusta saattoikin olla totta. Minun sisarukseni olivat siis molemmat poikia ja toinen 7v ja toinen 9v minua vanhempia. Toisinaan he kiusoittelivat minua konnuuksilla, kuten veivät iltahämärissä minut merellä karikoille ja pelottelivat merihirviöillä, joita ahdinparralla kuorrutetut vedenalaiset kivet kieltämättä muistuttivatkin. On nuo muistot minuun vaikuttaneetkin ja painin niiden kanssa toisinaan vielläkin. Merenpelon voittaakseni ostin juuri purjeveneen ja tuo itsepsyykkaus jatkuu siis yhä tänään täällä Ahvenanmaan Kökarissa. Lapsena tuli kuviteltua kaikenlaista ja vielläkin muistot ovat osa uniani, välillä rankkojakin.

        Hannu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: