Hätäpuhelun analyysi osa 2

Kirjoittanut Kuolemannaakka

Häke-nauhan analyysi, osa 2:

Häke-nauhan tarkka analysointi vaatii tosi paljon tekstiä. Se ei avaudu helposti, eikä ehkä ensimmäisellä, taikka toisellakaan kerralla. Tässä http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=24&t=8929&start=270#p565804

on murha.infoon tekemäni laajahko analyysi. En laita sitä tähän kokonaisuudessaan, tilan säästämiseksi. Aloitan siitä kohdasta, kun Auer lähtee puhelimesta. Olen muuttanut alkuperäisiä tekstejä hieman ja siivonnut siitä epäolennaisuuksia sun muita viisasteluja.

Lähtökohta on siis se, että Auer odottelee mykkä puhelin kädessään keittiössä, koska Häke-ihminen lähti pois ja käski odottaa. Häke pitää uskomattoman kahden minuutin tauon kesken hätäpuhelun, ja pyytää vaimoa odottamaan: älä lähde pois. Auer odottaa tyhjällä linjalla 50 sekuntia kuunnellen toisesta huoneesta 10 metrin päästä kuuluvia miehensä kauheita avun- ja tuskanhuutoja, ennen kuin pyytää huoneestaan tulleen tytön puhelimeen ja lähtee katsomaan olohuoneeseen, mitä takkahuoneessa tapahtuu. ”Tule tänne apuun!”, huutaa Jukka.

Analyysin pohjana on Tuija Niemen 2010 tekemä ”uusi litterointi”, joka on tehty vahvasti Auerin syyllisyyttä korostaen. Joukossa on useita väärinkuultuja repliikkejä ja Auerin päänmenoksi tehtyä tulkintaa.  Valtaosa omituisista Jukan lauseista on alun perin ollut suluissa, eli niitä ei ole kuultu varmaksi.  Jukan suuvammat (häneltä kaikesta päätellen on nauhalla jo ylähampaiden silta irronnut/lyöty pois) ja laskenut tajunnan taso aiheuttavat sen, että repliikit ovat erittäin epäselviä, koostuen lähinnä pitkistä tuskanhuudoista ja muutamasta huudetusta avunpyynnöstä ja parista repliikistä, joiden sisältöä joutuu lähinnä arvailemaan. Muutama repliikki kuullaan, joiden sanojastakaan ei ole yhteisymmärrystä.

Tärkein asia kuitenkin Niemenkin tulkinnassa on oikein: Auerin juoksut. Ne ovat syyllisyyskysymyksen tärkein asia.

”Kotisalapoliisit” ovat tehneet nauhasta eri tulkintoja, alla linkit pariin, syyllisyyden suhteen eri kantoja edustavan kuuntelijan analyyseihin. Nauhalta voidaan kuulla melkein mitä vain, kuten tulkinnoista huomataan. En ota kantaa yksittäisten kuulijoiden kuulemiin repliikkeihin tai ääniin. Siitä kuitenkin kaikki ovat yksimielisiä, että erilaisia ääniä, kopsahduksia ja kolahduksia on nauhoite täynnä.

Nauhan puutteellisista tallennusominaisuuksista johtuen tausta voi peittyä kokonaan nopean puhelimessa olevien puheen alle. Siis, ettei taustalta tunnu jossain kohdassa kuuluvan mitään, ei merkitse, etteikö talossa tosiasiassa olisi jotain tapahtunut. Tämä koskee erityisesti nauhan alkua, jossa Auer ja Häke-ihminen vaihtavat repliikkejä hyvin nopeasti. Vasta kun repliikkien vaihdossa tulee tauko, alkaa taustaltakin kuulua ääniä. Ilmeisesti vasta kahdenkymmenen sekunnin jälkeen Jukka huutaa ensimmäisen kerran nauhoitteella kovaa, mikä taustalta selvästi erottuu. Hän on mahdollisesti ollut muutaman kymmenen sekuntia tajuttomana veitseniskuista ja makaa tuossa vaiheessa sängyllä, heräten vastustelemaan murhaajan uusia iskuja.  Tai sitten vaimeammat äännähdykset eivät alun puhetulvan alta erotu.

Noin kohdassa 1:06-1:08 kuuluu kova mäjähdys ja sängyn siirtymistä. Tässä vaiheessa Jukka saattoi päätyä sängyltä maahan.

Tässä linkki nimimerkki Kuoleman tekemään litterointiin, ja omiin kommentointeihini (en tuolloin vielä ollut kuullut nauhaa kertaakaan) http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=24&t=12419&start=885#p489603

Tässä linkki nimimerkki Zemin litterointiin. Hän on käsitellyt nauhaa sivuillaan erittäin paljon, ja löytänyt sieltä yhtä ja toistakin. Ehkä turhankin paljon, mutta osoittaa vain sen, että nauhalta voi kuulla vaikka mitä.

http://www.nbl.fi/~nbl3145/ulvilatallenne.htm

Sitten omaan analyysiini, jossa käsitellään lähinnä Auerin liikkeitä puhelimesta poissaoloaikana, sekä tehdään kommentteja Niemen vääristelevään ja Auerin syyllisyyttä vahvistavaan ”kuulemiseen”. Niemen litteroinnissa on useita kohtia, joita kukaan murha.infon amatöörikuuntelijoista ei ole kuullut samalla tavalla.

Punaiset tekstit ovat Kuolemannaakan ”analyysiä”. Muista seurata koko ajan sekunteja! Tapahtumat ovat nopeita, vaikka tekstiä on paljon. Muista pohjapiirros, liikuttele henkilöitä sen mukaan.

1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).
1:38 Lapsi: Niih.
1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et…
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)

Auer on itse kertonut sanoneensa repliikin tytölle, ja että se olisi jotain ”pitää pysyä linjoil” eli suoraa jatkoa AA:n kesken jääneeseen lauseeseen. Huomattavan järkevältä tuntuukin. Minfossa lienee lähes yksimielisyys nauhan kuulleiden kesken, että sanoja on AA. AA ojentaa tässä puhelimen tytölle. Monet ovat ihmetelleet, miksi Niemi ei muka tunnistanut Auerin ääntä tästä repliikistä.

Häkenauhaa hyvillä laitteilla kuunnelleen Zemin sivuilla

http://www.nbl.fi/~nbl3145/aikakirjat.htm#nine

asiaa puidaan ja vedotaan myös tarkoilla laitteilla nauhaa kuunnelleen nimimerkki alpo holistin samanlaisiin havaintoihin:

”Sen, että Niemen litteraatio on tässä kohdassa erheellinen, on Murhainfon nimimerkki Alpo Holisti vahvistanut (Häke-nauha, ketju 3. Su Tammi 27, 2013 10:56 pm.)

”Selkeää vääristelyä on myös ajassa 1:46 sanotun lauseen litteroinnissa:

Useimmat tallenteen kuulleet ovat tunnistaneet lausujan olevan Auer. Miksi äänitutkija ja syyttäjä sitten kiistävät tämän – ”ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta”? ”

Zem tarjoaa selitykseksi sitä, että Niemi haluaa vahvistaa Auerin syyllisyyttä sillä, että syyllisenä tämä tuskin kantaisi huolta linjalle pääsystä.

Itse olen sitä mieltä, että repliikki on se, minkä Auer on kertonut, eli jatkoa edelliseen repliikkiin, ja tarkoituksena on tytölle sanoa, että ”sieltä pyydettiin et jää linjoille / pitää pysyä linjoilla”.  Voi se tietysti olla katkenneen linjankin ihmettelyä. Häke-henkilö jätti Auerin kuin nalli kalliolle odottelemaan, ja kun 50sek odottelee eikä mitään kuulu, saattaa kuvitella, että puhelu meni jotenkin poikki.

Repliikin sisällön ei sinänsä ole väliä, vaan sen, että sanoja on Auer ja se on sanottu puhelimen läheisyydessä. Niemi ei ”kuule” sitä Auerin sanomaksi, koska Niemi haluaa, että Auer ehtisi takkahuoneeseen ”keskustelemaan” ja lyömään Jukkaa. Jos Auer ei sano ko. lausetta, hän on voinut edetä jo muutaman sekunnin pidemmälle kohti takkahuonetta. Jos hän sanoo ko. lauseen puhelimen läheisyydessä, hän ei ehdi 1.54 takkahuoneen perille karjumaan ja iskemään. Niemen ”väärin kuuleminen” on aivan tarkoituksellista, koska teoriassa Auer voisi lyödä Jukkaa kerran aina huutaessaan, ennen poisjuoksua. Se on käsittääkseni ainoa tapa, millä hän voisi Jukan murhata (jos ei ota verisen astalon kanssa edestakaisin ramppaamista huomioon). Tämän teorian lanseerasin murha.infossa joskus itse, kun asiaa siltäkin kantilta mietiskelin, ja huvittavaa oli, ettei kukaan Aueria syylliseksi väittävistä uskonut sitä. Vastapuolet ovat niin syvällä poteroissa, ettei toisen tekstejä lueta, tai jos luetaan, väitetään aina vastaan, vaikka toinen olisi samaakin mieltä.

1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.

Niemen ”avustavaa kuulemista”. Tällaisena eivät minfolaiset taida repliikkiä kuulla, ja varsin merkillinen on tuo lopun venytys, josta jo fiksumpi arvaa, että sanotaan todellisuudessa jotain muuta. Lisäksi: kenelle Jukka lauseen sanoo, kun AA on vielä keittiössä/olohuoneessa?

Nimimerkki kuolema kuuli tässä seuraavaa:

Voi kyllä olla vaikka mitä: ”Tuu vähä annu auttaan”, ”No lähe annu auttaa sitä”, ”no vähä annu auttaa”. HUOM! Muistan, että litteroinnissa on teksti ”no vähän voit auttaaki” – eli onko se muka tää kohta? Jooh, tuossa lopussa kuuluu kyllä ”ki”, mutta se ei kuulosta lainkaan ihmisääneltä, vaan on terävä naksahdus. MUTU: paras veikkaus on ”Tuu vähä annu auttaa” ja kolahdus päälle.

Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)

Huomioi näihin kahteen repliikkiin kulunut aika! Ne on merkitty samalle sekunnille, ja vaikka ne sanoisi yhteen pötköön, taitaa mennä ainakin 3sek. ”Novähävoitauttaakiiikylhänous”.

Jälleen Niemi on kuullut siansaksaa, murre on väärä, eikä repliikki tarkoita mitään. Tarkoitus kahdelle riville jaettuna on vahvistaa illuusiota yksinään lattialla ”mietiskelevästä” ja ”moitiskelevasta” Jukasta, mutta he, joilla on nauha käytössään, kuulevat, että tilanne on nopeaa sekavaa mölinää. Litterointia seuratessa pitää koko ajan seurata eri asioihin kuluvaa aikaa, muuten putoaa kärryiltä. Tilanne on livenä paljon nopeampi kuin litterointia lukemalla vaikuttaa.

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)

AA on vielä muutama sekunti sitten puhunut tytölle (”pitää pysyä linjoil”). Litteroinnin monet rivit hämäävät, ja antavat kuvan, että AA jo juttelee Jukan kanssa rauhallisesti takkahuoneessa, vaikka hän ei olisi edes juoksemalla ehtinyt vielä sinne. Tämä on hämännyt monia. Repliikki ”pitää pysyä linjoill” on sanottu vasta 3 sek sitten puhelimen läheisyydessä.

Nauhalta kuullaan, että repliikki on itse asiassa sanottu aika voimakkaaseen ääneen (vaikka Jukan äänet yhtäkkiä kuuluvatkin selvemmin tytön ottaessa luurin ja kääntäessä rintamasuunnan olohuoneeseen). AA ”huutaa” tämän kysymyksen Jukalle olohuoneesta, ehkä jostain kuntopyörän paikkeilta, selkä päin puhelimeen. Kysymys on sikäli aiheellinen, että enää ei kuulu niitä kolinoita ja Jukka kutsuu AA:ta apuun.

1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.

Tämä huudetaan täysillä, tuskaisella äänellä, ilmeisesti vastauksena Auerin olohuoneesta kuuluneeseen repliikkiin.

1:54 Epäilty: (Sanoo joko ”mitäkö” tai ”pitääkö”) (huutaa raivokkaasti)

AA on kertonut tässä tulleensa näköyhteyteen huppumiehen kanssa ja huutaneensa ”jotain Mitä sä teet” tms. S-kirjainta ei nauhan huudosta erota, ja sen loppuosaa jää ikään kuin kesken. Huudon alku on paljon ”voimakkaampi”, ja loppu nielaistaan. Järkevä huuto olisi esim ”Mitätääon?!”, koska loogisesti ajatellen tilanne on aivan käsittämätön ja hyökkääjän tarkoitusperistä halutaan päästä selville.

Jotkut ovat ehdottaneet ”Mitätön”, mikä toki sopisi huutaa itse murhaamalleen Jukalle, mutta toisaalta sen karjuminen on aika älytöntä juonen pitämisen kannalta. Mitä AA sinne menisi huutelemaan ja alibinsa pilaamaan?  Huppumiehelle kohdistettuna taas huuto olisi mielestäni yhtä lailla älytön ja epälooginen: Miksi joku huutaisi täysin tuntemattomalle, miestä rääkkäävälle ja huutajaa juuri puukottaneelle hurjimukselle ensimmäisenä repliikkinään ”mitätön?” Ei järkeä eikä logiikkaa eikä sovi ihmisen käytökseen. AA:n kannalta huppumies ei ollut yhtään mitätön, vaan kovastikin niskan päällä.

Huomaa, ettei Auer voi olla vielä edes takkahuoneen oviaukolla, saatikka takkahuoneen perillä Jukkaa hakkaamassa! Hän on lähtenyt puhelimesta vasta noin 1:48, eli 6 sekuntia sitten. Näiden kuuden sekunnin aikana hänen olisi pitänyt jostain löytää astalo, ja aika lailla mieluusti myös ne suojavarusteet, ja kulkea matka keittiöstä takkahuoneeseen, kysellen matkalla Jukalta, että lähtikse jo. Hän voisi ehtiä takkahuoneeseen juosten, mutta lyödä hän ei ehtisi. Huomioi, että Auerin täytyy tehdä jyrkkä 90 asteen käännös takkahuoneen oviaukolta Jukan suuntaan kääntyessään, ja lattia on täynnä lasia. Mitään juoksuaskeleita ei myöskään kuulu.

Tulkinta ”Pitääkö” on Niemeä jälleen=) Hän rakentaa litterointiin kommunikointia Jukan ja AA:n kesken syyllisyysolettama huomioiden, ja onkin monia lukijoita sillä onnistunut hämäämään. Todellisuudessa AA:n huudon ensimmäinen kirjain ei ole P, eikä kukaan nauhan kuulleista on kuullut tuota niin kuin Niemi ehdottaa. Tuskin Niemikään. Hän ymmärsi, ettei Mitäkö:ltä kuulostava huuto ole järkevä, ja kehitti sitten ”tilanteeseen sopivamman”.

1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)

Vielä pari sekuntia sitten lauseen sanonut Jukka ei enää tämän jälkeen sano mitään järkevää! Hän yökkää rajusti ja alkaa taas huutaa samanlaisesti kuin ennen AA:n puhelimesta lähtöä, tosin vieläkin sekavammin ja voimattomammin. Mitä tapahtuu??

Taas litteroinnin pituus hämää: huomioi sekunnit! Samalla sekunnilla AA on jo juoksemassa, ja vinkaisee pelästyneellä kireällä ja korkealla äänellä ”Vitti” (-kö lienee joku loppuhenkonen, tai ”kun”… eli siis repliikin sanoma on ”Vittu, kun…”). Vitti-sanaa käytetään alkuperäissanasta ”kevennettynä” kirosanana. Viime viikolla tv:stä tulleessa Rakkaudella katettu-ohjelmassa sanaa käytti poikaystäväehdokas, jota kissa äkkiä raapaisi, hänen silittäessään sitä. Siis nopea ”selkäytimestä” lähtevä kirosana, jota ehditään ”keventää”. Itse olen käyttänyt joskus sanaa ”kettu”, mutta siinä harkinta-aikaa on oltava enemmän. Kirosanat äkkinäisessä tilanteessa tulevat ajattelematta.

1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).

Tämä on hyvin tärkeä kohta, paneudu siihen ajatuksella! Nauhalla kuullaan noin 4 sekunnin juoksu, jonka jälkeen ovi avataan. Askeleet ovat hyvin tömistävät, ja aluksi niissä on outoa epätahtisuutta. Jotkut ovat ajatelleet, että alussa kuuluisi pari huppumiehen askelta, mutta voi olla myös, että epätahtisuus johtuu siitä, että AA kääntyy nopeasti ympäri. Huomaa, että AA:n kova huuto ja tämä kirosana on merkitty peräkkäisille sekunneille. Ne on siis lausuttu melkein yhteen menoon. AA siis ensin huutaa raivokkaasti, ja vinkaisee sitten pelästyneesti heti perään ja juoksee. Samalla JL aloittaa yökkäämisen ja huudot uudestaan. Mitä tapahtuu? Missä AA on tällä hetkellä?

AA on kertonut, että murhaaja nousi nopeasti jonkinlaisesta kyykkyasennosta Jukan vierestä (sopii sinänsä, mikäli hän puukotteli Jukkaa, joka oli jo lattialla tuolloin) ylös, jolloin AA pelästyi, kääntyi ja juoksi olohuoneen halki eteiseen ja ovesta ulos. Sinänsä loogista käytöstä, jos nyt logiikkaa tuollaisessa tilanteessa voi käyttääkään. Normaali pakoreaktio siis.

Kuoleman mukaan: Nainen huutaa oudon kimeällä äänellä (ei lainkaan samanlaisen hysteerisen raivon kuuloinen kuin aiemmin) ”vittikö” tms.. sen jälkeen alkaa kopina ja kolina. MUTU: Ensin otetaan pari askelta ja sen jälkeen kuulostaa, kuin laskettaisiin jotain pidempää esinettä kädestä – kuuluu kaksoisääni kun esineen yksi osa kolahtaa kovalle pinnalle aavistuksen aikaisemmin kuin esineen ”toinen pää”. Sen jälkeen alkaa kuulua lähestyviä askeleita.

AA on myös kertonut, että huppis lähti hänen peräänsä (”lähti tuleen”), joskin tietenkään ei ole voinut tätä asiaa havainnoida juuri sekuntia kauempaa. Jäljistä päätellen ei huppis ole ottanut kuin ehkä askeleen pari, jos yhtäkään. Tapahtuma on niin nopea (jo pystyyn nousemiseen kuluu tuo sekunti), että koko peräänlähtö on lähinnä mielikuva. Ei siihen voi jäädä odottelemaan, lähteekö se vai ei=) AA ei ole väittänyt murhaajan juosseen hänen perässään ympäri olohuonetta.

Miten AA:ta syylliseksi epäilevät selittävät tämän juoksun? Eivät selitä sitä yleensä mitenkään, vaan hyppäävät asian kiusallisena ohi! Hyvin väkinäisiä selityksiä on kuultu, mm. AA juoksisi ympyrää olohuoneessa (romujen keskellä), juoksisi paikoillaan tömistellen, juoksisikin todellisuudessa jostain TYÖHUONEESTA takkahuoneen suuntaan ja terassin ovesta ulos tai juoksisi takkahuoneesta keittiöön ja tytön ohi edelleen kodinhoitohuoneeseen.

Kun nauha saatiin kuultua, nämä höpsöt väitteet hiljenivät. Samoin hiljenivät mietinnät siitä, että ovi aukeaisi jo kesken juoksun (poika siellä aukoo ovea tai tyttö aukaisee keittiön kaapin oven), tai että AA juoksee ulko-ovelle, avaa sen, ottaa astalon ja juoksee vielä takaisin takkahuoneeseenkin yhtä kyytiä neljässä sekunnissa. Näitä kaikkia selityksiä ovat ”anti-annelistit” tarjoilleet, ja vielä monia muitakin. Annelin selitys on säilynyt samana murhaa seuranneesta päivästä lähtien, eikä sitä ole tarvinnut muuttaa.

Nauhalla kuulemme YHTÄJAKSOISEN juoksun, sen pituuden, siihen käytetyt askeleet, sekä sen, että askeleet lähenevät puhelinta. Askeleet ja äänet voidaan sijoittaa talon pohjapiirrokseen kymmenesosasekunnin tarkkuudella ja ne sopivat aivan sataprosenttisesti AA:n kertomukseen, jopa kaksoiskolahduksen aiheuttavan tuolinhipaisun ja myöhemmän ulko-ovesta tulleen äänen sisältäen. Tässä Turumurren hieno kuvasarja Auerin ensimmäisestä juoksusta.

juoksu1

juoksu2

juoksu3

Puhelin on keittiössä.  Tällöin puhelinta lähestyvä juoksu ei voi lähteä mistään muualta kuin olohuoneesta, ja nauhalta kuullaan, ettei se suinkaan suuntaudu tytön ohi keittiöön (tila on niin kapea, että AA lähes törmäisi tyttöön, ja askeleitakin on liian vähän ). Ympyrääkään ei taida AA juosta, eikä paikallaan=) Auer ei myöskään voi juosta mistään takkahuoneen periltä pois, koska hän ehtii neljässä sekunnissa ulko-ovelle. Auerin juoksuunlähtöpaikka voidaan määrittää tarkalleen askelten ja ovenaukaisun avulla.

Pointti on tässä: AA juoksee jonnekin POIS takkahuoneen suunnasta, eikä hän juokse TAKAISIN! Takaisin ei tule mitään askelia. Hän ei siis juoksun jälkeen ole takkahuoneessa, eikä siellä päinkään. Hän juoksee ulos koko talosta ja on tuossa kahden minuutin kohdalla jo ulkona. Askeläänet ja kaikki AA:n äänet loppuvat heti juoksun jälkeen! Ikään kuin hän olisi hävinnyt savuna ilmaan=)

Kuin varmemmaksi vakuudeksi löytyy vielä ulko-ovesta verinen käden pyyhkäisyjälki, kun AA on työntänyt oven auki. Ovi oli jo valmiiksi auki lukosta, koska AA kertomuksensa mukaisesti oli sen ennen häkeen soittoa avannut lapsille. Tämäkin sopii hienosti tarinaan.

2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)

Miksi hän valittaa eikä pysty puhumaan, vaikka vielä muutama sekunti sitten puhui lauseita, eikä kukaan ole tehnyt hänelle mitään, jos hän kerran yksin lattialla makaa? Mistä kuuluu ko. kopsahdus kohdassa 2:02?

Syyttäjä uskottelee, että tässä AA lyö Jukkaa päähän, vaikkei ole edes talossa sisällä. AA lyö Jukkaa KAKSI SEKUNTIA sen jälkeen, kun hänen puhelinta kohti suuntautunut juoksunsa on loppunut ja kaikki häneen viittaavat äänet ovat loppuneet! Takkahuoneessa!! Ja kaiken lisäksi Jukka vielä ehtii sanomaan hätäisesti, että älä-älä, eli on jo havainnut lähestyvän murhaajan ja tämän lyöntiaikeet. Edes Niemi ei kehdannut väittää, etteivätkö ko. juoksuaskeleet olisi suuntautuneet kohti puhelinta ja se puhelin ei varmasti ollut takkahuoneessa. Syyttäjä ikään kuin sivuuttaa koko juoksun täysin. Ihan kuin kukaan ei juoksisi nauhalla, vaan Anneli hääräilisi kaiken aikaa takkahuoneessa Jukan kimpussa. Mutta kun paikalla ei ole kuin puhelimessa oleva tyttö ja puolikuollut Jukka, niin juoksija ei voi olla kukaan muu kuin Anneli.

Jos joku juoksee pois jostain paikasta, hän on jossain muualla juoksun jälkeen. Näin länsimaisen filosofian ja tieteenkäsityksen mukaisesti ajatellen. Juoksutapahtumaa analysoiden tiedämme sen, missä Auer EI OLE. Tiedämme, että hän on tullut lähemmäksi puhelinta, ja puhelin taas on vastakkaisessa suunnassa kuin takkahuone ja uhri. Auer ei siis ole takkahuoneessa, kun Jukkaa lyödään.

2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)

Tässä syyttäjän helmi: ”takkahuoneesta kuuluu syytetyn sanoma ”kuole”-sana, ja tämän jälkeen Jukka saa surmansa”!
Vaan missä AA on, kun/jos hän tuon epäselvän ja osittain kuullun, itkuisella äänellä sanotun sanan sanoo? Sanan, jota Niemi ei aluksi kuullut lainkaan? Jonka hän kuuli vasta vuosia myöhemmin, vasta kun poliisi kehotti häntä kuulemaan: ”Niemi on pyydettynä arvioimaan tiettyä sanaa löytänyt sieltä (k)uole- sanaan viittaavan ilmauksen”. Sanan, jota Tren yliopiston äänitutkijat eivät kuulleet? Sanan, jota Joutsenlahti ei kuullut? Sanan, jonka minäkin kuulen huonoilla kaiuttimillani nauhasta, joka minulla on käytettävissä? Sanan, joka tuntuu ihmeellisesti ilmaantuneen nauhalle ”tutkinnan edistyessä”… Sanan, jonka monet ”kuulivat” litteroinnista lukemalla kovaäänisenä karjahduksena, mutta joka oikeasti hädin tuskin erottuu ja on kaikkea muuta kuin uhkaava tai määrätietoinen ”tappohuuto”.

Nyt tarkkana: AA on kertonut juosseensa ulos ja sitten palanneensa takaisin sisälle mietittyään hetken kuistilla. ”En mä voinu siitä mihinkään lähtee, lapset oli sisällä” jne. Hän on siis juuri nauhalla juossut jonnekin, ja avannut jonkun oven, minkä jälkeen kaikki hänen tuottamansa äänet ovat lakanneet ainakin neljäksi sekunniksi. Mikäli ko. -uole –loppuinen sana on Auerin sanoma, hän on korkeintaan tuulikaapissa! Hän ei VOI olla takkahuoneessa, vaikka kuinka haluaisi, koska takkahuoneeseen on kymmenen metrin matka ja sinne kestää juoksemallakin ainakin 5 sekuntia, eikä mitään askelia kuulu. Lisäksi AA:lla pitäisi tässä vaiheessa olla jo astalo käsillä ja suojavarusteet päällä ja kilpi kädessä ja hänen olisi itse asiassa pitänyt jo Jukkaa lyödä ensimmäisen kerran sekunti sitten (ensimmäinen kopsahdus kohdassa 2.02)!

Lisäksi nauhan analysoineet ovat kertoneet, että ko. kuole-sanaa edeltää jokin sana. Sopii AA:n kertomukseen siis sekin, kun taas murhahuutoon vähän huonommin. Tässä ”anti-annelistin”, nimimerkki Kuoleman käsitys ensimmäisten kuuntelujensa pohjalta (myöhemmin hän ei enää, jostain syystä, koko asiaa muistanut): ”Siinä -UOLE kohdassa muuten aikamoisella todennäköisyydellä anneli sanoo kaksi sanaa. Se ensimmäinen peittyy Jukan ”AAAAAAUUUuuaarrrr…” äännähdyksen alle. Siinä kuulee kahden ihmisen kuuntelukokemuksella selvästi lähes oktaavin erolla Annelin äänen Jukan äänen päällä. Jukka huutaa tuota ”AAAAAAA….”-huutoaan ja Anneli ”yhtyy” tuohon ääneen sitten hyvin pian. Sana vaikuttaisi myös alkavan A:lla.. tai sitten konsonantilla ja sen jälkeen A… (mutta taas: tämä on subjektiivinen kuuntelukokemus, älkää ottako sitä puhtaasta todesta)”.

Olisiko repliikki vaikka ”(Eikai se V)aan kuole”, jonka alku jää ulos/tuulikaappiin, eikä kuulu puhelimeen asti? Näin Anneli taisi itse kertoa sanoneensa.

2:05 (vaimea kopsahdus)

Tässä kaiketi syyttäjän mukaan Jukkaa lyödään uudestaan.
Ihmetyttää kuitenkin, etteikö nuo oletetut lyönnit kuuluisi jollain lailla Jukan ulosannissa. Aika ihmeellistä, että tuo valitus tuntuu jatkuvan tasaisesti, vaikka välissä lyödään ”sorkkarauta aivoihin”. No, Annelin syyttömyyden kannalta on erittäin hyvä asia, mikäli syyttäjä väittää murhan tapahtuneen tässä.

Uhri: Lala.
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)

Kuuleeko joku tämän ”voimakkaan ponnistuksen aiheuttaman äännähdyksen”? Siinä on Niemi taas pannut parastaan, kun on oikein äännähdyksen syynkin tiennyt. Eikä ketään ihmetytä moinen asenteellisuus?;) Sinänsä kyllä outoa, että murhaaja ponnistelee voimakkaasti murhatyön JÄLKEEN.

Mutta no: nauhalta kuulemme, että tämä on itse asiassa AA:n itkuinen puuskahdus ja se kuuluu puhelimen läheltä KEITTIÖSTÄ. Aika asiallinen kysymys on: MITEN AA VOI OLLA KEITTIÖSSÄ 2 SEKUNTIA TAKKAHUONEESSA ANNETTUJEN MURHAISKUJEN JÄLKEEN??

Ei siis riitä, että AA levitoi takkahuoneeseen muutamassa sekunnissa astalo ja sotisopa päällä, vaan hänen täytyy vielä teleporttautua puhelimen lähelle heti murhaiskun jälkeen toisesta huoneesta n. 10 metrin ja tiukan kulman takaa, lattialla olevien lasien kilisemättä parissa sekunnissa jättämättä matkan varrelle yhtään verijälkeä verisistä vaatteistaan, kengistä, kilvestä ja astalosta! Miten ihmeessä joku voi uskoa moista??

2:07 Epäilty: …

Tässä Niemi ei ole muistanut tai katsonut tarpeelliseksi mainita, että AA on itkuun purskahtamassa. Kas kun se veisi illuusiota kylmänrauhallisesti lavastavasta psykopaattimurhaajasta. Ja olisi muutenkin ollut aika hankalaa selittää, miksi AA vetistelee puhelimen äärellä, vaikka onkin itse asiassa takkahuoneessa isännän aivot housuilla. Huomioi: oletetusta murhaiskusta on kulunut 2 sekuntia, ja tärkeimmästä todisteesta, ”murhahuudosta” 4!=) Yks, kaks, kol, nel!

2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?

Tämä on toinen ratkaiseva, ja AA:lle täysin varman alibin antava lause. Tuija Niemi valehteli oikeudessa/selvityksessään 2011, että tämä kysymys ”huudettiin jostain kaukaa”. Jokainen kuulee nauhalta, että se sanotaan puhelimen vieressä, korkeintaan kahden metrin päässä. Se SANOTAAN itkuisella, tuskaisella äänellä, ja jo sitä ENNEN kuuluu 4kpl KÄVELYASKELIA ja NYYHKÄISY. Murhakopsahdus on kuulunut 3 sekuntia sitten! Niemi on merkinnyt askeleetkin kohtaan 2:08, vaikka ne kuuluvat jo kysymystä ennen, 2:07, eli 2sek jälkimmäisen kopsahduksen jälkeen!

Myös Niemi kuuli ensin (2006), että lause sanotaan lähellä puhelinta, mutta kun syyllisyysolettama muuttui (2011), hän yhtäkkiä ”kuulikin”, että se huudetaan kaukaa. Nyyhkäyskin vissiin huudetaan sitten. Minusta tällaisesta toiminnasta pitäisi antaa rangaistus. Tuija Niemi on toiminut aivan epäpätevästi, ja antanut tilauksesta kulloisenkin tutkinnanjohtajan määräämiä raportteja. Täysin käsittämätöntä, että tällainen henkilö saa jatkaa toimessaan ilman rangaistusta.

”ZD (Niemi) on laatimassaan keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnossa 13.12.2006 katsonut, että Anneli Auer oli mainittuna ajankohtana tullut puhumaan puhelimen lähelle. Sittemmin ZD on laatimassaan keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnossa 12.5.2011 lausunut, että mainitulla hetkellä Anneli Auer ei ollut ollut puhelimessa vaan että siellä oli ollut A [kirj. huom. KUKAAN ei ole väittänytkään AA:n olleen puhelimessa, ei edes Niemi itse!!! Hän yrittää epätoivoisella selostuksella antaa sen kuvan, että puolustus väittäisi AA:n olleen puhelimessa ja että tämä olisi jotenkin oleellinen asia!]. Anneli Auer oli huutanut sanotut sanat jostakin kauempaa.

ZE (puolustuksen ääniasiantuntija) on lausunut, että Anneli Auerin ääni ei ollut voinut tulla kovinkaan kaukaa puhelimesta vaan sen oli ollut tultava lähietäisyydeltä. Jos ääni olisi tullut kauempaa, sen sävy olisi ollut muuttunut ja se olisi sisältänyt enemmän heijastuneita ääniä.”

”Hovioikeuden tekemien kuulohavaintojen perusteella on todennäköisempää, että Anneli Auer on ollut lähellä puhelinta kuin että hän olisi ollut kaukana siitä.”

Hovioikeus siis kuuli lauseen myös puhelimen lähellä tuotetuksi, eikä siinä sitten kauaa nokka tuhissutkaan, kun AA oli vapaa. Kun ei ole paikalla silloin kun murha tapahtuu, ei voi olla murhaaja. Se on niin mielettömän yksinkertaista. Kaikki muu on aivan turhaa jauhamista, eikä vaikuta ratkaisuun mitenkään. Kaikella muulla jauhamisella on vain tarkoitus hämätä asiaan perehtymättömiä ja haudata itse asia kaikenmaailman kyökkipsykologian alle.

2:10 Lapsi: Hei, onksiel joku, tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti. Tulkaa äkkii. (taustalla uhrin valitusta)

Tyttö kertoi ekassa kuulustelussaan, että AA juoksi ulos, ja tuli sitten keittiöön ja sanoi, että ”tulispa ne pian”. Sopii aika hyvin siihen, että AA juoksee ulos, tulee sisään ja keittiöön ja sanoo ”Tuleeks sielt kettään”? Eikö vaan sovikin?

2:17 Tuntematon: …(n)ui vaa (erittäin vaimea ääni).

Joidenkin mukaan kohdat 1:46, 2:17 ja 2:25 kuuluvat Häkestä ja ovat samaa keskustelua=) Aika hitaat piuhat siellä kavereilla on ollut, ja harvakseltaan repliikkejä vaihdettu=) Toinen kysyy, ja toinen vastaa puolen minuutin kuluttua ja toinen sitten kiittelee tästä kahdeksan sekunnin päästä=))

Ja veikkaanpa, ettei tuossa kukaan sano Nui vaa…

Kaikki tuntemattomat äänet ovat syyttäjän mukaan merkityksettömiä. Ne vaan jätetään tyynesti selittämättä.

2:19 Lapsi: Iskä, älä kuole.

Epätoivoisesti itkien huudettu sydäntäsärkevä vetoomus. Lapsi käyttää samaa termiä (”kuole”), kuin AA on käyttänyt ulkoa tullessaan. Hänellä ei ole käsitystä huppumiehestä, koska luulee isän vain voivan huonosti. Hän ei tajua, mitä tapahtuu, tai mistä on kyse. Vasta AA:n tuskailtua ”eikai se kuole” tai ”älä kuole” ja lapsen kuultua tämän, tyttö käyttää samaa termiä ja toistaa äidin repliikin, niin kuin lapset tekevät. Äidin itkuisuus tarttuu ja hän tajuaa, että tosi on kyseessä, vaikka ei todennäköisesti vieläkään tiedä, että paikalla on joku murhaaja.

Syyttäjän mukaan tässä huutaa isänsä surman itse aloittanut ja äitinsä kanssa yhdessä juoninut 9-vuotias tyttö!

2:22 Uhri: Aiih.
2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti).

AA kertoi käyneensä huutamassa kaksi kertaa, sanoipa vielä, että huusi Lopeta, mikä nauhalta kuuluukin. Hän siis lähti ensimmäisen juoksunsa jälkeen sisälle tultuaan pian uudestaan olohuoneeseen, kertomansa mukaan, että saisi murhaajasta tuntomerkkejä. Hän kertoi huutaneensa olohuoneesta, ja että murhaaja samalla lailla teki ”uhkaavan eleen” tai ”lähti tuleen perään”. ”…ja ko mä kävin siel, hän sen verran juoksi perään, et mä lähdin pois sieltä, ja meni takasin. Ja tää tapahtu kaks kertaa” (eka kuulustelu).

Huudon ja puhelimen vieressä aikaisemmin sanotun kysymyksen välissä on 15 sekuntia. Olohuoneeseen on siis menty aika varovaisesti, niin kuin nyt loogista onkin. Juoksuaskelia ei myöskään kuulu niin monta, eivätkä ne ole niin selkeitä, koska ne lähtevät maton päältä, eivätkä ole tehdyt niin kovassa paniikissa. AA kertoi, ettei mennyt niin lähelle takkahuonetta kuin ekalla kerralla, koska tiesi, että murhaaja siellä vielä on. Myös nämä askeleet lähestyvät puhelinta ja myös ne voidaan ajoittaa tarkalleen pohjapiirustukseen. Jos AA juoksi ulos, hän oli kuistilla ehkäpä noin kohdassa 2:28 (oletetaan kolmen sekunnin juoksu). Juoksun jälkeen Jukka nähtävästi kuoli, koska hänen ääntään ei enää kuulla, ainakaan litteroinnin mukaan

2:25 (askelien ääniä)

Tässä siis AA juoksee toisen kerran ulos. Litterointiin olisi mielestäni voinut laittaa, että askeleet ovat juoksuaskelia…

Kuoleman mukaan: ”Voimistuvat askeläänet. Aluksi epätasaiset ”kuten hevosen laukka” (olisiko 90 asteen käännös tömistelyssä?). Vain yhdet kengänkopinat erottuu, ei kuulosta kyllä takaa-ajotilanteelta ainakaan…??”

Tuntematon: (Aja).
2:26 Häke: Joo haloo.
2:27 Uhri: (Se jäi).
Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti, jooko.
(Uhrin valituksia)

Uhri se vaan on hengissä ja tajuissaan edelleen, vaikka AA tappoi hänet syyttäjän mukaan jo 2:05. Vai olisiko niin, että lopullinen isku annettiin vasta kohdassa 2:29, kuten jotkut nauhan kuulleet epäilevä (ZEM: esimerkiksi kohdassa 2:29,03 – 2:29,60, jossa kuuluu voimakas iskun ääni, jota säestää miehen huuto ”Rrauuuhh!”)?

Syyttäjän uuden teorian (yhden niistä monista) mukaan Auer tappaakin Jukan tässä kohdassa, eli noin 2:29, koska uhri lakkaa ääntelemästä 2:32. Harmi vaan heidän kannaltaan, että Auer on justiinsa juossut eteiseen/ulos avoimesta ovesta.

2:31 Häke: Joo, sinne on apu jo tulossa. Osaakko sä, onks siel joku aikuinen paikalla nytte?
2:32 (Uhrin puheääntä ei enää kuulu)
2:35 Lapsi: Äiti.
2:36 Häke: Voisko äiti puhuu?
2:38 Lapsi: Äiti tuu.

Tätä repliikkiä ”anti-annelistit” epäilivät ennen häke-nauhan kuulemista joksikin huuteluksi. Lapsi muka huuteli jossain kaukana kamoja kätkevää Annelia puhelimeen oikein urakalla.

Nauhalla kuullaan, ettei minkäänlaista huutelua kuulla, eikä Aueria mistään kaukaa puhelimeen odotella, vaan hän on vain muutaman metrin päässä puhelimesta, kun lapsi häntä kutsuu puheäänellä. Hän ei siis ole murhavarusteita kätkemässä naapurin roskikseen. Litteroinnin, ja erityisesti eri asioihin kuluvan ajan seuraaminen on vaikeaa. Jos aikaan malttaa paneutua, havaitsee nauhaa kuulemattakin, että ”äiti tuu” ja ”Nyt siel puhutaan taas” on lausuttu aivan peräkkäin, ja kohdassa 2:42 AA jo puhuu puhelimessa.

AA:lla olisi murhaiskun jälkeen noin 10 sek aikaa hankkiutua eroon kamoista, ja tulla paikalle, mikäli hän lyö Jukkaa takkahuoneessa 2:29. Hän ei vaan voi siellä takkahuoneessa olla, kun on juuri juossut olohuoneesta puhelimen suuntaan kohdassa 2:25.

Mutta jos hän olisi sinne jotenkin lentäen päätynyt, hänellä pitää olla uskomattoman hyvä tuuri, että häke-nainen palaa linjoille juuri murhatyön tapahduttua niin, että Auer pääsee yhtä kyytiä kannoillaan kääntyen kiirehtimään puhelimeen, jonne lapsi häntä pyytää. Jos häke olisi palannut 10 sekuntia aikaisemmin kahden minuutin tauoltaan, olisi Auer syyttäjän mukaan ollut vasta kohottamassa sorkkarautaa takkahuoneessa. Siinä sitä olisikin ollut huutelemista.

2:39 (kolahdus)
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa taas.
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).
2:42 Epäilty: Onksielt tulos joku?
2:44 Häke: Joo, mä oon apuu hälyttäny. Mä voidaan nyt, mä vähän kyselen lisätietoja. Mikä on tilanne nyt, apu on koko ajan tulossa.

Lopuksi vielä Turumurren tekemä ”alibiaikajana”, jossa kuvataan, kuinka vähän Auerilla todellisuudessa on aikaa tappaa Jukka puhelun aikana. Auerilla ei ole alibia välillä 2:15-2:19! Nauhan tapahtumat taas eivät tue sitä, että Jukka tapettaisiin tuossa kohdassa.

Tekijän selvitys: ”Käytettävissä olevaa mahdollista surma-aikaa voi arvioida askeläänten pohjalta, eli niin että kun askeläänet ovat tallentuneet häkenauhaan (ja oven availut), niin silloinhan ei ole mahdollista se että oltaisiin takkahuoneessa astaloimassa (askeläänet on todennettu Auerin aiheuttamiksi).

Ja sekin on kaiketi selvää, että jos ollaan muualla kuin siellä surmahuoneessa, niin sinne meneminen tai sieltä tuleminen kestää ainakin muutaman sekunnin.

Totaalinen etäisyys puhelimesta uhriin on 11m [’lähellä’ puhelinta (eli pienen etäisyyden päässä)tietenkin jotain muuta].

Ajatellaan, että kun askelääni kuuluu, niin Auerilta menee alakanttiin arvioiden 5 s siirtymiseen miehensä viereen. Tai toisinpäin sieltä lähelle puhelinta. (Tuon ajan 5s arvioin alakanttiin koska tarkkaan ei tiedä kuinka lähellä puhelinta ne on muodostettu. Esimerkiksi voi ottaa rekojuoksun, jossa poliisitäti juoksi th/mh oviaukolta etuovelle n. neljässä sekunnissa).

Tosiaikana surmatalossa oli lisäksi ’pimeää’.

Tätä käytettävissä olevaa surma-aikaa (Auerin tekemänä) voidaan tarkastella yksinkertaisen kaavion avulla. Kuvakaavio kertoo askelääniin suhteutettuna sen ajan kuinka paljon hänellä on ollut noina 59 sekuntina aikaa surmata miehensä (nuolenkärkien alla/yllä/välissä on tämä teoreettinen aika, eli punainen pystypalkki kaaviossa). Kaaviossa olevat vihreiden nuolien suunnat eivät tarkoita mitään suuntaa vaan yleensä paikasta toiseen siirtymistarvetta.”

– Kuolemannaakka

Aikajana

Comments
9 Responses to “Hätäpuhelun analyysi osa 2”
  1. Kuolemannaakka kirjoitti:

    Turren alibiaikajanaan esittäisin sellaisen korjauksen, että jos juoksu alkaa 2:25, ja se suuntautuu kohti puhelinta, eli pois päin takkahuoneesta, niin täytyyhän tällöin juosta koko matka takaisinkin, ennenkuin ehtii takkahuoneeseen. Jos vaikka 2:28 on ovella, niin sieltä kestää taas vähintään 5 sek edes takkahuoneen oviaukolle (vaikka juoksisi), jolloin alibi kattaa myös tämän ajan. Murhaamiseen tuhraantuukin sitten jo unelmasuorituksenakin toiset 5sek (elävässä elämässä toki paljon enemmän), jolloin kello onkin jo 2:38 ja pitäisikin olla jo puhelimen vieressä taas, 11 metrin päässä.
    Ja kun mitään juoksuaskelia ovelta takaisin päin ei edes kuulu, on suoritus täysin mahdoton.

    Ainoa ajallisesti mahdollinen murhahetki on 2:15-2:19, ja se taas ei nauhan tapahtumiin sovi.

    • turumurre kirjoitti:

      Olet ihan oikeassa Kuolemanaakka tuon jälkimmäisen punaisen aikajanan suhteen.
      Tuolloin takavuosina jolloin tuo esityskin on tehty, käytettävissämme oli vain litteroinnit hätäpuhelusta, ko. askeleiden suunnasta ei voinut olla varma.
      Esitys on ’simppeli’ siksi että siinä on otettu huomioon vain se että askeläänet on muodostettu lähellä puhelinta, ei askeleiden suuntia.

      Hyvä huomio kuitenkin ja mielestäni tämä lopullisesti romuttaa sen mahdollisuuden että Auer olisi voinut surmata miehensä ollessaan pois pitelemästä puhelimen luuria.

      Tässä samalla kerron kuuntelukokemuksen kyseisestä hätäpuhelusta.
      Koska jo vuosikausia oli tottunut käsittelemään vain puhelun litterointia, muuttui sen sisältö jotenkin kylmäksi, pelkkiä sanoja ilman tunnetta. Siksi olikin yllättävää miten tunteikkaina äiti ja tytär puhelussa olivat. Molemmat itkeskelivät ja molemmilla oli suuri hätä. Tälläinen ei välity pelkästä litteroinnista, ja varsinkin jos on halua välittää litteroinnin kautta yksipuolista sanomaa Auerin syyllisyydestä.

      turumurre

  2. T A P S A kirjoitti:

    Hei,

    Kattavasti kartoitettu.

    Mikä onkaan HÄKEn selitys heidän 2min viiveelle ? ? ?
    (tosi pitkä viive)

    HÄKE:n selitys pitäisi olla tarkistettavissa jälkeenpäin heidän omista nauhoistaan.

    T. Tapsa

    • Kuolemannaakka kirjoitti:

      En ole kuullut enkä lukenut mitään selitystä asiasta. Ilmeisesti poliisipartio kyllä hälytettiin heti liikenteeseen, mutta en tiedä, mitä häke hommaili tuon tauon aikana, ja miksi pyysivät Aueria odottamaan. Kaikesta päätellen häke-henkilö ei tajunnut, missä Auer oli, ja oletti ehkä tämän olevan jossain lukkojen takana piilossa. On usein ihmetelty, miksei Auer näköjään pelännyt itsensä ja lastensa puolesta, mutta eipä pelännyt Häkekään. Auktoriteettiä kunnioitetaan, ja Häken varmat ohjeet rauhoittavat, ja saivat pysymään puhelimessa. Mitä olisi tapahtunut, jos Häke olisi huutanut, että nyt koko porukka sassiin pihalle sieltä? Olisi voinut olla, että Ulvilan mysteeristä olisi tullut kokonaan toisenlainen. Nythän koko Auerin oletettu suunnitelma perustuu Häken, eli täysin ulkopuolisen tahon epäloogiseen ja -todennäköiseen käyttäytymiseen, eli järjettömään sattumaan. Kukaan ei voi lavastaa sattumien varaan.

      Toisaalta, kun apu kerran oli jo hälytetty, murhaaja olisi vain varmistanut kiinnijäämisensä, jos hän olisi lähtenyt Jukasta selvittyään juoksentelemaan vaimon ja lasten perässä ympäri pimeää taloa. Ja niin ihmeelliseltä kuin se voi dekkareita lukevasta kotisalapoliisista tuntuakin, kaikki murhaajat eivät halua tappaa esim 9-vuotiaita pikkutyttöjä.

      • Vaikka olisi pystynytkin tappamaan 9-vuotiaan tytön ja muun perheen, ei olisi ehtinyt, koska poliisi oli tulossa. Tappajalle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin paeta, jos ei halunnut jäädä kiinni. Netissä Annelia täysin tarkoitushakuisesti (ehkä jotkut heistä jopa palkattu tehtävään) lynkkaavat ja mustamaalaavat tahot ovat kehitelleet 1000 eri skenaarioita siitä miten paljon järkevämmin Anneli olisi voinut toimia, mutta Anneli teki juuri niin kuin oli järkevintä, soitti paikalle apua, sillä mitä muuta siinä tilanteessa voi tehdä. Poliisi tuli paikalle varsin nopeasti, mutta häken viive ja virhe oli kyllä käsittämätön. Jättää nyt tuossa tilanteessa ihminen langoille yksin.

  3. Anu Suomela kirjoitti:

    Lämmittää sydäntä, että jotkut ihmiset jaksavat askaroida alueella, jota minä en hallitsisi, eli noiden laitteiden kanssa.

    Vielä enemmän lämmittää se, että niin monet ihmiset käsittävät, millainen poliisi / syyttäjä / oikeuslaitoksen farssi on menossa. Suomen oikeusjärjestelmä on kriisissä tämän asian vuoksi, kun toimijat eivät ymmärrä EIS:n merkitystä. Poliisille on kaiken aikaa lisätty valtuuksia tehdä ihan mitä vaan rikoksen selvittämiseksi.

    Moralismi valtaa alaa kansalaisten vapausoikeuksilta, ja se on historian kuluessa nähty erittäin vakavana suuntauksena. Meillä on yhtäältä viidesläinen sisäministeri Räsänen ja toisaalta oppositiojohtaja, demagogi Soini. Molemmat nojaavat moralismiin, ja kaikkein vakavimpana seuraamuksena fasismiin.

    Katselin tänään Teemalta tulevan USA:n 20-luvun kieltolakia käsittelevän ohjelman osaa 2. Seuraava tulee ensi maantaina. Suosittelen! Erinomaista sosiologista kuvausta siitä, miten moralistiset lait johtivat virkakoneiston korruptioon.

    Suomalaisen poliisiorganisaation korruptiosta saamme esimerkkejä viikottain. Syyttäjälaitoksella on liikaa valtaa, eivätkä halua tutkia poliisien rikoksia kuin äärimmäisen pakon edessä.

    Ei hyvä juttu oikeusvaltion kannalta!

    Anu Suomela

    • Paatero on paisuttanut poliisihallinnon valtavaksi ja johtaa sitä itsevaltiaan ottein. Entinen sisäministeri Kari Rajamäki on jyrkkään sävyyn esittänyt kritiikkiä tätä Paateron palatsia kohtaan ja vaatinut sen hajottamista ja samaa kritiikkiä kuuluu poliisin sisältä.

      http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/paatero-pantava-kuriin/1182294

      ”Kansanedustaja ja entinen Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikosyksikön päällikkö Kari Tolvanen (kok.) ja Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen ovat samaa mieltä Rajamäen kanssa.

      Kritiikin kärki kohdistuu poliisiylijohtaja Mikko Paateroon. Rajamäki ja Suhonen ovat julkisuudessa arvostelleet rajusti Paateron itsevaltiasta johtamistapaa, joka perustuu pelon ilmapiirin lietsomiseen poliisiorganisaatiossa.

      Paateron johtamistyyli on arvostelijoiden mukaan ahdistava. Hän pyrkii pitämään kaikki langat käsissään. Rajamäki vaatii ”Paateron palatsin” hajottamista. Tällä ex-ministeri viittaa Poliisihallituksen lihottamiseen.”

      http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/3140-poliisissa-muhii-arvostelu-paateron-toimintaa-kohtaan

      ”Ankarimmat kriitikot väittävät, että Paatero soveltaa nyt valtakunnan tasolla samoja oppeja kuin aikaisemmin Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajana. Lääni toimi tämän mukaan kuin yksi poliisilaitos, jossa paikallispoliisin nimismiehillä ei ollut juuri puhevaltaa. Eikä aitoja tuloskeskusteluja käyty.

      Ylikeskitetty hallintokulttuuri muuttui arvostelijoiden mielestä valtakunnalliseksi ongelmaksi, kun Paatero nousi poliisiylijohtajaksi ja organisoi uuden poliisihallituksen. Poliisihallitukseen tuli lähes 200 virkaa ja päälle vielä kolmisenkymmentä projektitehtävissä toimivaa.

      Kun jopa tiedotus on keskitetty tarkoin ylijohtajalle, ankarimmat kriitikot katsovat sen menneen ”överiksi”.”

      Muistaa sopii, että Paatero oli juhlimassa Ulvilan tapauksen selviämistä vaikka ei Annelista oltu edes esitutkintaa tehty. Ja Joutsenlahden mukaan Paatero esti Ulvilan tapauksen siirtämisen keskusrikospoliisille.

      Sisäministeri Räsäsen ongelma on lähinnä siinä, että hän ei luultavimminkaan ole kovin perehtynyt alueeseen jota hallinnoi, joten siksi hän on heikko lenkki, vaan sisäministeriksi tarvittaisiin Kari Rajamäen tapainen kova luu.

  4. It´s the parrot! kirjoitti:

    Päivää ennen oikeudenkäynnin alkua 19.8.2013 poliisi vielä selvitteli Lahden murhaajaa:
    http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013091517484265_uu.shtml

    • It´s the parrot! kirjoitti:

      Oli muuten kuulustellulta rohkea teko tuoda asia julkisuuteen. Vielä rohkeampi on ollut kuulustelun tehnyt poliisi, mahtaako joutua samanlaisen ajojahdin kohteeksi kuin Joutsenlahti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: