Kolme rekonstruktiota, kolme epäonnistumista 2/3

Kolme rekonstruktiota, kolme epäonnistumista

2(3) -turumurre-

RIKOTUSTA OVI-IKKUNASTA KULKEMINEN

Tausta:

Keskeisin tämän tapauksen aiheista on ulkopuolisen murhaajan kulku rikotusta ikkunasta. Tästä on tehty rekonstruktioita jo vuodesta 2008 lähtien. Siitä seuraava rekonstruktio tehtiin v2009 ja nyt viimeisin vuoden lopulla 2011. Tämän rekonstruktion tulokset liitettiin syyttäjien tekemään valituslupahakemukseen, joka toimitettiin KKO:een lisänäyttönä Auerin syyllisyydestä.

Aikaisempina vuosina syyttäjien teemana on ollut, ettei rikotusta ikkuna-aukosta pääse kulkemaan siten kuin mm silminnäkijänä ollut tytär on kertonut. Vuoden 2009 tyttären kuulusteluissa hänelle jopa suoraan sanottiin, että on nähnyt olemattomia, eivätkä kuulustelijoina toimineet poliisi ja sosiaalivirkailija uskoneet häntä. Tämä kyseinen sosiaalivirkailija toimi myös syyttäjän todistajana oikeudenkäynneissä. Sanomanaan tällä sosiaalivirkailijalla oli että tytär
”pysyy kertomuksessaan, koska hän uskoo ja haluaa uskoa
siihen. Kyseessä itsesuojelu, näin selviää eteenpäin”
 (Käräjät 2010).

Nykyään tiedetään tästäkin paljon enemmän. Viime päivinä olemme saaneet lukea miten vakuuttavasti tytär on pysynyt näkemässään: Murhaaja poistui ikkunasta. Tytön kertomus ei ole muuttunut v2009 rankoissa itketys-kuulusteluissa, eikä myöskään silloin, kun äitinsä kertoi olettavansa että hän itse on se, joka isän surmasi. Poliisi/sosiaalityöntekijä yrittivät murtaa tytön kertomuksen kuulusteluissa ja syyttäjät tältä pohjalta yrittivät samaa oikeudenkäynneissä. Molemmat em. ryhmät, kuten tiedetään, laihoin tuloksin.

Tultiin vuoteen 2013 ja edelleen sama syyttäjien peli jatkuu uusilla rekonstruktio -’näytöillä’. ’Näytöillä’, joilla pyritään osoittamaan, ettei ulkopuolinen murhaaja ole kulkenut rikotusta ikkuna-aukosta, koska rekonstruktion koehenkilöt eivät aiheuttaneet sellaisia verijälkiä poistumisissaan kuin mitä surmatalon oven ympäristössä oli.

Rekonstruktio:

Syyttäjien tilaamassa ja poliisin toteuttamassa rekonstruktiossa oli hankittu koehenkilöiksi 10 poliisia. Verijälkitutkija Taurun mukaan lähes kaikki kyseiset koepoliisit olivat tapauksesta tietämättömiä ja siksi soveliaita rekonstruktioon. Voisi kuitenkin ihmetellä sitä että, löytyykö maastamme sellaista poliisia, joka ei tapauksesta ja sen tärkeimmästä elementistä mitään tiedä. No, todennäköisesti sellaisia henkilöitä ei löydy ylipäätään…

Rekonstruktio oli 4-osainen. Koehenkilöt tulivat ulkoa sisälle ilman apuvälinettä ja apuvälineenä olevan tuolin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 2). Näistä Tauru ei ole raportoinut mitään, voinemme siten olettaa että ne ovat menneet sujuvasti ja kokeen kannalta kelvollisesti. Tehtävät 3 ja -4 olivat ulosmenokokeita rikotusta ikkuna-aukosta.

Tehtävässä 3 mentiin lattiatasolta suoraan ja tehtävässä 4 apuvälineen kautta eli ’arkulta’ ponnistaen. Tehtävä 4 oli jo alkututkinnan (v2007) arvelema poistumistyyli. Tehtävä 3 oli poliisien suorittamana uusi, siinä mentiin suoraan lattiatasolta terassin puolelle. Tehtävissä ulkopuolella laskeutumista helpottamassa oli sama tuoli, joka surmayönäkin paikallaan oli.

Tämän 3. tehtävän mukaan ottaminen koetilanteeseen oli positiivinen seikka siksi, että viimein tunnustettiin tämäkin mahdollisuus poistumislähtökohtana. Ponnistaminen suoraan lattiatasolta on ollut eräällä keskustelupalstalla tiiviisti esillä.

Koetta varten rekoilijoiden näppylähanskojen sormet (ei peukaloa) kostutettiin vereen. Koehenkilöiksi valittiin ominaisuuksiltaan sekalainen joukko, alla luettelo näiden ominaisuuksista (et-ptk):

1. 57v, 181cm, 104kg
2. 57v, 174cm, 85kg
3. 29 v, 175cm, 83kg
4. 33v, 190cm, 110kg
5. 31v, 175cm, 83kg
6. 55v, 180cm, 90kg
7. 43v, 187cm, 97kg
8. 31v, 182cm, 90kg
9. 33v, 182cm, 85kg
10. 29v, 179cm, 78kg

Miksihän on valittu näin epäyhtenäinen joukko. Surmaajahan oli jo profiloitu aikaisemmin, ominaisuuksiltaan tietynlaiseksi: Aikaisemmista rekonstruktioista saatiin vinkkejä tähän, profiloija on tehnyt omat arvionsa ja myös silminnäkijät ovat antaneet omat lausuntonsa. Ei kai tässä enää pitänyt tutkia surmaajaprofiilia vaan sitä, miten jo tietyt ominaisuudet omaava suorittaa rekotehtävät.

Yleisesti rekonstruktion tuloksia arvioitaessa voidaan todeta, että poistuminen rikotusta ikkuna-aukosta on hyvin todennäköistä ja mahdollista (vaihtelevalla tyylillä toki). Tehtävässä 3 vain yhdeltä koehenkilöltä jäi teko suorittamatta; koehenkilö 4 ei suoriutunut (liekö epäonnistumisen syynä ollut sitten paino ja koko.…). Tehtävässä 4 epäonnistui koehenkilö nro 6 (tämän koehenkilön suoritus [tosin tehtävässä 3] on katseltavissa julkisuuteen levitetyssä videoklipissä).

Lähtökohdat rekonstruktioon pitäisi saattaa aina alkuperäisen rikospaikan mukaisiksi. Tämän ei luulisi olevan mitenkään vaikeata. Panoksena sentään tässäkin tapauksessa mahdollinen elinkautinen murhasta.

Jo aikaisemmassa ’pesuhuoneen avautumiskulma’ kirjoituksessani osoitin, että siinä oli tehty raskaita virheitä, tämäkään rekonstruktio ei tehnyt poikkeusta tässä suhteessa.

Aitoon paikkaan oli sentään tuotu aito ovi, joten kaiken piti olla kunnossa…, mutta kun ei ollut. Oleellinen virhe tehtiin, kun kyseiseen kulku-oveen kiinnitettiin sen sisäpuolelle vedin väärään asentoon. Liekö sitten syynä se, että unohdettiin ottaa matkaan toiskätinen sisäpuolen vedin ja jouduttiinko sitten asentamaan tämä ulkopuolen vedin siihen sisäpuolelle… Sisäpuolelle vedin on näemmä asennettu siten, että kun ovi oli kiinni lukittuna, oli vedin vaaka-asennossa.

1

Vedin silloin surmayönä oli alastaitettuna (ovi kiinni ja lukittu). Sisäpuolisen vetimen oikean asennon pystyy havainnoimaan valokuvista jotka otettu surmayönä, oven vielä ollessa kiinni:

2

Lisäksi olemassa on valokuvia sisäpuolelta kuvattuna, niistä näkee kun ovi avattuna, on vedin tällöin vaaka-asennossa.

Rekonstruktiosa tämä ’tyrkylle’asentaminen johti muutamissa tapauksissa siihen että vetimeen helposti tarrauduttiin, nämä Tauru raportoinnissaan myös huomioi. Ohessa näistä kuvia:

4

Mitä tämä sitten vaikutti sellaisissa tilanteissa joissa suoraan ei vetimeen käyty käsiksi? Voisi olettaa, ettei vaaka-asentoon asennettu vedin ainakaan helpota kulkemista rikotusta ikkuna-aukosta.. Joka tapauksessa näin tärkeässä asiassa tuollaisen virheen pitäisi mitätöidä koetuloksia yleensä.

Toinen, mielestäni oleellinen epäonnistuminen tehtiin rekojärjestelyiden suunnittelussa siinä, että rekohenkilöiden molemmat kädet olivat vapaina. On nimittäin oletettavampaa, että murhaaja poistui kädessään se toinen tappoväline. Jos astalo olisi ollut toisessa kädessä, toinen tarttumiskoura vain käytössä, olisi se pakottanut koehenkilöitä tarttumaan vapaalla kouralla ylempää kiinni.
Mahdollista toki että ulkopuolinen murhaaja on astaloaan kuljettanut vyöllään. Oletettavampaa on kuitenkin astalon pitäminen kädessä, joten tästä olisi pitänyt tehdä vähimmillään oma rekotehtävänsä.

Kaikkineen verijälkien koetulokset olivat kirjavia.
Koska koetuloksia oli paljon, ei niiden läpikäyminen ole tässä mahdollista. Poimin tähän noiden ’oven vetimeen tarttumisten’ lisäksi ’surkeimman’ tuloksen, ja se tietysti oli se, mistä julkisuuteen levitetyssä videoklipissä nähtiin otteita. Miksihän juuri tämän koehenkilön (nro 6, tehtävä 3) oli kelpuutettu julkisuuteenhttp://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/2012051006602422_v0.shtml:

3

Määrältään lähes puolessa tapauksista, koetulokset olivat kuitenkin lähellä sitä totuutta, mitä surmatalon verijäljetkin kertoivat:

5

6

7

8

Epäyhtenäisen joukon ollessa kyseessä, noita edellä olevia voi pitää jopa suuntaa antavina. Verijälkitutkija Taurulle nämä eivät kuitenkaan kelvanneet, koska hänen mielestään se tärkein jäi puuttumaan: Suora kosketus siihen oven karmissa ylhäällä, ulkoa katsoen vasemmalla olevan verisen hanskanjäljen kohtaan. Koetulosten pohjalta hän raportoikin että ko verisen hanskan jälki näyttää lavastetulta.

Eli tämä homma ratkesi hänen mukaansa siihen, ja sen myötä varmaan kaikki muutkin verijäljet oven seutuvilla olivat lavastettuja, vaikka suuri osa niistä on ihan ’oikeilla’ kohdin. Nämä jäljet nimittäin kertovat, että siitä ikkuna-aukosta on joku mennyt, lavastajalta vaatisi liian monimutkaista ajattelua huomioida kyseisenlaisia verijälkiä.

Lukijoita ehkä kiinnostaa tietää missä ne tärkeimmät ja selvimmät verijäljet sitten olivat. Niiden sijainti selviää erillisestä kirjoituksestani, siinä tulen tarkastelemaan ulkopuolisen murhaajan poistumista lattiatasolta ponnistaen. Verijäljet hanskanjälkineen stemmaavat siinä ’poistumistyylissä’ erittäin hyvin.

– turumurre

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: