Tätä on sotkettu jo ihan tarpeeksi

Tänään kuultiin oikeudessa Annun ja lasten elämän todellisia asiantuntijoita ja oikeaa lähipiiriä – Annun äitiä ja isää, lasten isovanhempia. Isä Auerin sanoihin on helppo yhtyä ”tätä on sotkettu jo ihan tarpeeksi”. Toivottavasti tämän päivän todistukset selkeyttivät sotkua.

Annu ja Jukan kuolema

Isän mukaan Jukan kuolema oli Annulle kova paikka. Äiti kertoi, että Annu suri paljon ja oli enimmäkseen itsekseen. Isä kertoi tyttärensä olevan samanlainen rauhallinen kuin hän itsekin on, kaikista ihmisistä ei suru ja tuska näy ulospäin.

Oma äitini on minulle (ilmeisesti jo lapsena aika teatraaliselle) opettanut, ”ettei sillä, joka itkee eniten ja kovimpaan ääneen, ole aina kaikista pahin olla”. Toiset ihmiset käyttäytyvät dramaattisemmin ja näkyvämmin, toiset kärsivät hiljaa itsekseen. Ihmisen surun määrää ei voi mitata kyynelillä tai sanoilla. Lähellä olevat tietävät ja tuntevat toisen surun, toisin kuin kylän ämmät.

Annu ja lapset

Murhan jälkeen Annu ja lapset asuivat pari kuukautta isovanhempien luona. Isoäidin mukaan alussa lapset olivat ihan maassa ja hyvin peloissaan. Kerrostalossa kuuluvat kolinat saivat lapset pelkäämään, että murhaaja tulee sinne. He eivät uskaltaneet mennä uloskaan yksin pitkään aikaan. Lapset kuitenkin palautuivat turvallisessa ympäristössä nopeasti.

Lapset eivät pelänneet äitiään vaan murhaajaa, joka tappoi isän. Lapset tulivat uudelleen luottavaisiksi, alkoivat toipua ja tunsivat olonsa taas turvalliseksi. Lapset ovat usein selviytyjiä ja paras lääke järkyttäviin kokemuksiin taitaa olla mahdollisimman tavallisen ja arkisen elämän jatkuminen. Huomionarvoista on, että lapset eivät pelänneet äitiään tai isosiskoaan tuolloin.

Lapset kävivät terapiassa, mutta se keskeytettiin, koska lapset eivät halunneet siellä käydä. Lapset olivat myös kauhean rauhattomia ja pelokkaita aina terapian jälkeen. Terapiasta tuntui olevan lapsille enemmän haittaa kuin hyötyä. Terapia sekoitti tilanteesta toipumassa olevan perheen arjen. Annua on syytetty kaiken muun lisäksi lasten terapian lopettamisesta, mutta kuinka kukaan vanhempi voisi haluta jatkaa terapiaa, mistä tuntuu olevan lapsille vain haittaa.

Isoäidin mukaan lasten ja äidin välinen suhde oli hyvä ja Annu ja lapset tulivat keskenään hyvin toimeen. Lapsetkin tulivat hyvin toimeen myös keskenään ja olivat iloisia ja reippaita. Isoäiti kertoo käyneensä usein Annun ja lasten kodissa ilmoittamatta, eikä havainnut koskaan lasten huonoa kohtelua. Lapset eivät ikinä vaikuttaneet nälkiintyneiltä eivätkä he kertoneet huolistaan isoäidille. Mitään viitteitäkään myöhempien kauhutarinoiden tueksi ei ollut nähtävissä. Kaikki oli perheessä isän kuolemaa lukuunottamatta hyvin.

Sijaisperhe ja lapset

Lapset muuttuivat muutettuaan sijaisvanhempien luokse. Muutos oli huomattava. Isän mukaan aikaisemmin välit pojan perheen kanssa olivat hyvät ja he pystyivät tukeutumaan toinen toisiinsa. Isoäiti kertoi, että aiemmin kaikilla neljällä lapsella oli hyvät keskinäiset välit, mutta kaksi kuukautta sen jälkeen, kun vanhin tytär muutti pois sijaisperheestä, välit viilenivät. Sijaisvanhemmat kieltäytyivät tuomasta muita lapsia tapaamisiin, joissa vanhin tytär oli paikalla. Isoäiti kertoi, että selitykseksi annettiin se, että toiseksi vanhin lapsi pelkää vanhinta tytärtä.

Kolmen nuorimman lapsen käytös muuttui heidän vieraillessaan isovanhemmilla sen jälkeen, kun he olivat muuttaneet sijaisperheeseen. Isoäidin mukaan lapset olivat muutoin aina iloisia ja leikkivät kaikki leikit ja pelit, mitä oli. Mutta sitten kun he tulivat sijaisvanhempien kanssa, lapset istuivat vain heidän vieressään eivätkä liikkuneet mihinkään.

”Kyllä tämä on niin mätää tämä touhu, että kyllä siellä on jotain ihmeellistä täytynyt tapahtua”, isä totesi ja viittasi lastenlasten ja sijaisvanhempien muuttuneeseen käytökseen.

Isovanhemmat eivät ole enää keskusteluväleissä oman poikansa kanssa. Isovanhemmat eivät ole pitkään aikaan saaneet tavata sijaisperheessä asuvia lapsenlapsiaan. Viimeksi isovanhemmat ovat nähneet lapset hyvin lyhyesti kesällä 2012, kun olivat sattumalta samassa satamassa sijaisvanhempien kanssa. Kun isovanhemmat olivat menneet tervehtimään lapsia, tytöt eivät olleet puhuneet mitään ja poika oli sanonut, että ”me ei haluta olla teidän kans missään tekemisissä”.

Muutoksen lapsissa huomasivat myös Halisissa asuneet lasten vanhat kaverit, jotka olivat odottaneet kaveriensa kotiin palaamista innoissaan. Lapset kulkivat kavereiden ohitse noteeraamatta näitä mitenkään. Yksi lapsista totesi vain, ettei hänen nimensä ole X, kun vanha hyvä kaveri pyysi häntä tällä entisellä lempinimellä leikkimään.

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista

Huomenna vuorossa on syyttäjän järjestämä raskaan oikeudenkäynnin loppukevennys. ”Eettisesti arveluttavaa, sanoi dosentti Haapasalo tohtorien Santtila ja Finnilä lausunnoista”.

Comments
9 Responses to “Tätä on sotkettu jo ihan tarpeeksi”
  1. Kysymyksiä riittää - onko vastauksia? kirjoitti:

    Yhdyn aika pitkälti Mikko Niskasaaren käsityksiin . Syyttäjän ad hoc -tempaus yleisönosaston kirjoituksen vuoksi kutsua Jaana Haapasalo todistamaan on todellinen pohjanoteeraus ja merkki syyttäjän epätoivoisesta asemasta. Käsittämätönta peliä on syyttäjä pelannut. Murhasyyte kaatunee jo hovioikeudessa ja hyväksikäyttö korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjä(t) pantakoon opintolomalle – niin hataria ovat hänen/heidän tietonsa olleet todistajalausuntojen luotettavuudesta.

  2. Pirreliisa kirjoitti:

    Syyttäjältä ei ole tullut mitään uutta, raskauttavaa todistusaineistoa. Päinvastoin, kaikki on kääntynyt Annelin puolelle, joka todistaa hänen olevan syytön miehensä murhaan ja lastensa hyväksikäyttöön. Ehkä hyvä näin, että uusi murhaoikeudenkäynti tuli…näillä uusilla tiedoilla on pakko kumota myös hyväksikäyttörikos. Oikeuden voittaessa Annelilla lienee oikeus nostaa useampia syytteitä tahoja vastaan, jotka ovat vaikuttaneet hänen ja lastensa välien katkeamiseen? Voimia ja jaksamista Annelin vanhemmille!.

  3. Annelin pojalle isän menetys on varmasti ollut kipeintä. Pojat tuntuvat tarvitsevan isähahmoa elämässään enemmän kuin tytöt.

    Alitajuinen tarve miellyttää uutta sijaisisää on ollut varmaankin pojalla kova. Isosiskon muutettua niin nopeasti lastenkotiin ja se miten asia käsiteltiin nuorempien kanssa on varmaankin suuressa roolissa sen suhteen, miten ja miksi lasten keskinäiset suhteet heikkenivät.

    Mikäli pienimmäiset ovat ymmärtäneen isosiskon lähdön rangaistuksena, on se varmaan luonut lapsissa lisää turvattomuudentunnetta ja suurta halua miellyyttää sijaisvanhempia. Lapsettomana pariskuntana he ovat voineet tulkita pojan käytöstä väärin ja jopa kannustaa tietämättään lasta valitsemaan eri ihmisten väliltä. Todellisuudessahan mihinkään leiriytymiseen ei ole ollut tarvetta, ja lapset tulevat kasvaessaan kärsimään eristäytyneisyytensä seurauksista.

    En ymmärrä miten sosiaaliviranomaiset eivät ole seuranneet tarkasti näinkin monta menetystä elämässään kokeneiden lasten henkistä hyvinvointia? Pelkästään lasten hoidosta maksettavien palkkioiden suuruuden perusteella olisi luullut sosiaaliviranomaisten tajunneen oman vastuunsa.

    Toivoisin sijaisvanhempien toimivan lasten kannalta parhaalla tavalla ja suovan heidän tavata aivan ensimmäiseksi mummia ja vaaria. Heitä lapsilla ei ainakaan olisi mitään syytä pelätä. Heillä ei ole minkäänlaista roolia lasten muodostamassa käsityksessä siitä miten tai kenen toimesta isä kuoli.

    Nyt jään odottamaan, että Satakunnan käräjäoikeus tekisi oikean ratkaisun murha asiassa.

    • It´s the parrot! kirjoitti:

      ”Todellisuudessahan mihinkään leiriytymiseen ei ole ollut tarvetta, ja lapset tulevat kasvaessaan kärsimään eristäytyneisyytensä seurauksista.”
      Minä taas uskon että eristämiseen ja leiriytymiseen on ollut suurikin tarve sijaisvanhempien taholta, eristämistä on jatkettu sosiaaliviranomaisten huomautuksista huolimatta. Jensin kirje sinulle ilmaisi täysin selvästi ettei Ari Auer ollenkaan riemastunut kun sisko vapautettiin. Ja sitten lähdettiin yli kolmen viikon veneretkelle videoimaan……………..

  4. Anu Suomela kirjoitti:

    Se tässä ihmetyttää, että Korkein oikeus palautti asian käräjille, vaikka HO:n päätös murha-asiassa oli selkeä ja perusteltu. Nyt on nähty, mitä oli se ’uusi näyttö’, joka syyttäjällä muka oli. Saatananpalvontaa ja lapsille syötettyjä kauhukertomuksia äidistään ja sisarestaan.

    Hävetköön Korkein oikeus tämän farssin jatkamista, ja kaikkien asianosaisten kärsimysten moninkertaistamista!!!

    Se miten lehdistö kommentoi Auerin vanhempien lausuntoja, osoitti aikaisemmasta poikkeavaa ymmärtämystä ja myötätuntoa. Paikalla ei ollutkaan kaksi pedofiili-murhaajan vanhempaa, vaan kaksi rauhallista, luottamusta herättävää todistajaa, joille prosessi on ollut äärimmäisen raskas.

    Tosin syyttäjän vaatimuksesta suuri osa keskeistä todistelua on käyty suljetuin ovin. Siitä mitä toimittajien on annettu seurata on vain heidän satunnaisia ja tulkinnanvaraisia kommenttejaan, sekä joitakin suoria todistajien sitaatteja.

    Kaikkein tärkeintä olisi ollut saada tietää, mitä poliisin ja syyttäjän (maksettu?) suosikkitodistaja MJE todisti. En ole tosin varma, kuultiinko häntä. Ainakin puolustuksen lääkäritodistajaa kuultiin pojan löydöksistä.

    Kumpikaan heistä ei tietenkään voinut todistaa mitään murhasta, mutta jos oikein ymmärrän, niin molempia kuultiin sen vuoksi, että varmennettaisiin / asetettaisiin kyseenalaiseksi etenkin pojan pahoinpitelykertomusten paikkansapitävyys.

    ***

    Syyttäjä- / oikeuslaitoksen kannalta mikään ei ole niin häpeällistä, kuin se, että syyttäjä väitti haluavansa salassapidolla suojella lasten yksityisyyttä. No miten siinä kävikään? Aamulla 18.09. syyttäjä oli lehdistön läsnäollessa luetellut Auerin kaikkien lasten nimet!!!

    Jos hänen tarkoituksensa oli muka suojella lapsia, niin miten tämä teko liittyi tuohon? Ei mitenkään! Pelkkää peliä ja pelleilyä. Ilmeisesti puheenjohtaja ei ollut tarttunut edes tähän, vaikka oli aikaisemmin pahoitellut, että lapsia koskevia tietoja oli vuotanut mediaan, kun juuri sitä on kuulemma yritetty varjella.

    No ei ainakaan syyttäjän toimin. Hänellä on salassapitoon muut motiivit, kuin lasten etu. Arvaukseni: oma etu ja ammatillinen maine, jonka on itse monin tavoin tuhrinut valheillaan.

    ***

    Ehkä tästä lopulta sellainen hyvä syntyy, että salassapitomääräyksiä on selkiytettävä.

    Tässä tapauksessa lasten huoltaja on heidän äitinsä huostaanotosta tai edunvalvojan määräämisestä huolimatta. Huostaanotolla voidaan huoltajan päätäntävaltaa rajoittaa vain niiden seikkojen suhteen, joiden vuoksi lapsi otettiin huostaan, muu jää huoltajan päätettäväksi.

    Edunvalvojan määrämisessä lähtökohtana on se, että kaikki lasta koskevat päätökset on tehtävä yhdessä huoltajan kanssa. En tiedä ovatko lasten edunvalvojat koskaan neuvotelleet lasten huoltajan kanssa, mutta olisi ehdottomasti pitänyt.

    Ehkä noissa neuvotteluissa olisi selvinnyt myös se, että näissä olosuhteissa syntyneiden lasten kertomusten salaaminen ei ole lapsen edun mukaista. Heidän etuaa palvelee sen selvittäminen, miten nämä kauhukertomukset syntyivät.

    Anu Suomela

  5. Harri kirjoitti:

    Alkaako syyttäjältä loppua eväät, kun todistajiksi kutsutaan juoruakkoja ja mielipiteiden esittäjiä? Uskottavuus ainakin lähenee nollaa, ellei jo ole sitä :D

  6. Anu Suomela kirjoitti:

    http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/

    Jyrki Virolainen on tänään kirjoittanut mainion, kriittisen blogin.

    Anu Suomela

    • Harri kirjoitti:

      Tuomarit ovat jo puolensa valinneet. Laamanni mm. kysyy miksi Auer on sanonut hätäkeskukseen heti, että talossa on ”joku tappaja”?

      Ei ole todellista! Ihan kuin joku minfon pellehermanni :D

    • It´s the parrot! kirjoitti:

      Miksei Manner puuttunut tuohon lainvastaiseen inkvisitioon?
      Anneli ei todellakaan saanut puolueetonta oikeudenkäyntiä, se on tuomareiden käytöksen perusteella selvä asia!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: