Peitetoimintaa, soluttautumista, rikostutkintaa vai yksinkertaisesti väkivaltaa?

Anu Suomela

Kirjoittanut Anu Suomela

Kiitos Niina!

Kysyt erittäin painokkaasti, voidaanko oikeusvaltiossa sallia sellainen poliisin organisoima peitetoiminta, jossa urkinnan kohteena ovat lapset?

Tuomioistuimen luvalla peitepoliisi, kiltti Seppo-Setä rupeaa äidin poikaystäväksi, ja ryhtyy hankkimaan lasten luottamuksen. Vie mm. koko porukan viikonloppulomille pitämään hauskaa (valtion kustannuksella).

Tuossa tilanteessa lapset ovat äärimmäisen haavoittuvia. He ovat kokeneet koko elämänsä mullistaneen, järkyttävän trauman. Isä on raa’asti murhattu heidän omassa kodissaan, jonka piti olla elämän ja turvallisuuden tyyssija. Ei ole enää isää, johon turvautua, mutta ehkä tuo Seppo-Setä?

Kiltti Seppo-Setä laittelee perheen asuntoon kuuntelulaitteet, joilla perheen ja lasten kaikkein yksityisintä elämää seurataan, jotta saataisiin todisteita siitä, että äiti on murhannut isän. Kiltti Seppo-Setä myös lainailee erilaisia työkaluja, jotka kiikuttaa poliisin laboratorion tutkittavaksi, jos vaikka olisivat murha-aseita.

Yhtenä päivänä vanhin lapsista on kotona flunssassa. Kiltti Seppo-Setä vie äidin pitkälle ajelulle. Sillä välin poliisi tulee kotiin sosiaalityöntekijän kanssa, ja vaatii tytön mukaansa poliisikuulusteluun.

Tyttö ihmettelee ’Tietääks mun äiti, että mä olen täällä?’, johon sosiaalityöntekijä antaa sekalaisen selostuksen poliisin menettelytavoista. Tyttö purskahtaa itkuun ja haluaa äidin paikalle. Ei käy! Tyttöä kuulustellaan, ja hän yrittää parhaansa vastailla, mutta on järkyttynyt ja itkuinen.

Sitten yhtenä päivänä ”phuff!”. Poliisin vaatima ja tuomioistuimen valtuuttama kiltti Seppo-Setä katoaa lasten elämästä. Mahtoiko tuota setäilyä kestää puoli vuotta?

Tämän operaation piti tietysti olla huippusalainen, mutta paljastui jossain oikeudenkäynnin vaiheessa.

***

Tällaisen menettelyn paljastuminen on jotain sellaista, mitä en olisi elämässäni voinut edes kuvitella poliisilta ja tuomioistuinlaitokselta, vaikka luottamukseni molempiin on ajat sitten karissut.

Haluan nähdä millaisella hakemuksella poliisi on toimintansa perustellut tuomioistuimelle. Oliko tuomioistuin tietoinen peitetoiminnan motiiveista, ja siitä, että toiminta kohdistui myös neljään alaikäiseen lapseen heidän omassa kodissaan? Haluan nähdä millä perusteilla tuollainen lupa myönnettiin!

Sisältyikö tuohon tuomioistuimen lupaan myös se, että kotona sairaana oleva lapsi vietiin huoltajan tietämättä poliisikuulusteluihin? Että hänen kieltäytymistään ja järkyttynyttä mielentilaansa ei otettu huomioon? Hänellä oli oikeus huoltajan läsnäoloon ja omaan asiamieheen kuulusteluissa.

Sitä ei tässä tapauksessa korvannut poliisin kanssa kimppaan pelaava sossu, jonka tehtävä olisi ehdottomasti ollut estää lapsen kuulusteleminen noissa olosuhteissa.

Samaan lapseen kohdistettiin myös gynekologinen lääkärintarkastus, vaikka lapsi itki ja vastusteli. Siis äärimmäinen intimiteetin loukkaus.

***

Tuo on se tytär, joka näki murhaajan poistuvan perheen asunnosta, ja isänsä makaavan kuolleena lattialla. Nuo havainnot olivat hänelle äärimmäinen järkytys. Hän oli itse shokissa, kun kertoi ne spontaanisti isovanhemmilleen sairaalassa seuraavana päivänä. Eli purki shokkikokemustaan, ja haki lohtua.

Äitihän oli yöllä viety sairaalaan keuhkoon osuneen pistohaavan vuoksi. Lapset oli viety rikospaikalta johonkin turvakotiin. Tytön on täytynyt olla äärimmäisen peloissaan tästä kaikesta ja myös äitinsä selviämisestä. Nuo tilanteet ovat varmuudella kirjautuneet tytön muistiin.

Poliisi on lukuisia kertoja yrittänyt massiivisella johdattelulla saada tyttöä muuttamaan noita havaintojaan, mutta ei ole onnistunut. Hän tietää mitä näki ja koki noina kauhistuttavina hetkinä. Eikä hän noista muistikuvistaan pääse koko elämänsä aikana, mutta oppii elämään tuon järkyttävän elämänhistoriansa kanssa.

***

Tätä tapausta on nimetty merkityksellisimmäksi suomalaiseksi oikeustapaukseksi.

En usko, että suomalainen oikeusbyrokratia oppii tästä yhtään mitään. Poliisi ei varmuudella opi mitään muuta kuin, että poliisille pitää saada lisää valtuuksia peiteoperaatioihin, joilla kansalaisten yksityiselämää voidaan vakoilla rikosepäilyn vuoksi.

Jos joku oppii jotain, niin se voi olla Valtakunnansyyttäjä. Nyt kun on nähty, millainen kieroilu ei riitä, niin pitää löytää tehokkaampia kieroilun muotoja.

Joku varmaan huutaa apuun Lapsiasiavaltuutettua. Tuo virasto on ollut jo alkuaan pelkkä vitsi, koska se ei periaatteittensa mukaan voi koskaan ’ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin’.

No miten sitten Eduskunnan oikeusasiamies / apulaisoikeusasiamies? Äärimmäisenä keinona näyttää olleen virkamiehelle esitetty huomautus siitä, miten olisi tullut toimia. Useimmin kuitenkin vain lievä moite, ehkä ankarimpana ’toisinkin olisi voinut toimia’.

Oikeuskansleri? Tällainen ei kuulu hänen tehtäviinsä ylimpänä laillisuusvalvojana.

Ai niin, onhan eduskunnassa myös joku ihmisoikeuksia valvova elin. Siitä tosin ei ole toistaiseksi kuultu mitään. Eikä sekään ota kantaa yksittäisiin tapauksiin.

Virkamiehet vahtivat siis löysästi toisiaan, mutta eivät kansalaisten tai edes lasten oikeuksia.

Anu Suomela

Comments
7 Responses to “Peitetoimintaa, soluttautumista, rikostutkintaa vai yksinkertaisesti väkivaltaa?”
  1. Anu Suomela kirjoitti:

    Lisään tuohon vielä, että olihan Seppo-Sedän urkinnasta ja perheen yksityiselämän kuuntelusta ainakin yksi hyöty. Puolustukselle selvisi jossain vaiheessa, että noin oli toimittu. Silloin ryhdyttiin vaatimaan asiaa koskevia asiakirjoja.

    Lopulta niistä saatiin jonkinlainen versio. Siitä kävi ilmi, että operaatio ei tuottanut mitään rikokseen viittaavaa. Auer oli Seppo-Sedän mielestä hyvä äiti ja lapset sopuisia. Aivan ilmeisesti mitään seksuaalirikoksiin viittaavaa ei myöskään tullut esiin.

    Ei siis ihme, että syyttäjä vastusti kynsin ja hampain tuon materiaalin luovuttamista puolustukselle. Onhan sen täytynyt olla syyttäjälle karvas pettymys, kun hänen Auerille rakentamansa hirviö-äidin imago ei saanutkaan tukea.

    Tuntuu kauhistuttavalta, että oikeusvaltiosta Suomi, ollaan 2010-luvulla rakentamassa DDR:läistä urkintavaltiota. Jos joku uskoo, että poliisin lisätyt valtuudet lisäävät kansalaisten turvallisuutta, niin ei voisi enempää väärässä olla.

    Anu Suomela

    • Aila kirjoitti:

      Täysin häikäilemätöntä toimintaa poliisilta. Tästä pitäisi kyllä nostaa oikein kunnon mekkala, mutta mitä tekee media? Ei ole ottanut kantaa peitetoimintaan, eikä ainakaan paheksunut sitä, vai enkö ole vain huomannut?

      Kun ei Seppo-setäkään mitään outoa huomannut, niin eikö sekin todista Anneli Auerin syyttömyyttä, normaalijärjellä ajateltuna.

  2. Nimetön kirjoitti:

    Näin kun asiat on nyt menneet, miksi pidetään virkamiestä vielä työssään ? Voiko valtio pitää suojatyöpaikkaa yllä.Tässä tapauksessa on niin paljon selvitettävää. Voiko joku oikeasti todeta ”ettei kuulu työtehtäviini”. Tämä yksittäis tapaus on jo lajissaan törkeyden huippu. Poliisin tai kenenkään harhaluuloisuus ei saa kohdistua syyttömään kansalaiseen.

  3. Anu Suomela kirjoitti:

    Olen saanut palautetta seuraavasta lauseestani, joka on kuulemma kyyninen. ’Jos joku oppii jotain, niin se voi olla Valtakunnansyyttäjä. Nyt kun on nähty, millainen kieroilu ei riitä, niin pitää löytää tehokkaampia kieroilun muotoja’.

    Myönnän, että toteamani on kyyninen. Tämän oikeustapauksen tutkinnan seuraaminen on ollut tuskallista.

    Kunnioitan oikeusjärjestelmämme periaatteita, jotka perustuvat Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Sen vuoksi on ollut järkyttävää nähdä, että tämän tapauksen tutkinnassa poliisi ja syyttäjälaitos eivät näytä kunnioittaneen näitä periaatteita.

    He ovat syyllistyneet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin näkökulmasta katsottuna useisiin erittäin kyseenalaisiin menettelytapoihin, joihin olen kommenteissani ottanut kantaa.

    Tunnustan rehellisesti, että tämä kaikki on tehnyt minut vihaiseksi.

    Anu Suomela

    • It´s the parrot! kirjoitti:

      Minun mielestäni lause on realistinen, siinä ei ole mitään kyynisyyttä. VKSV on kaikkien virkamiesten tekemien rikosten hautauspaikka, ei niitä siellä oikeasti tutkita vaikka sitä varten virasto onkin perustettu. Ainoastaan ulkopuolelta tuleva kova painostus voi saada aikaan pienen tuomion jollekin rikokseen syyllistyneelle virkamiehelle.

Trackbacks
Check out what others are saying...


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: