Samaa mieltä erimielisyydestä

Tuomari Väinö Ilveskoski päätyi arviossaan eri kannalle oikeudenkäynnissä esitetyn näytön suhteen kuin tuomarit Martti Juntikka ja Annette Santamaa. Minun on helppo olla samaa mieltä lähes kaikesta tämän eri mieltä olleen tuomarin kanssa ja esittelen hänen perusteluitaan tässä pääpiirteittäin. Annette Santamaan elämänkokemukseen perustuviin spekulointeihin minun on taas lähes mahdoton samaistua.

Tuomari Väinö Ilveskosken lausumaa:

Annelin kertomus murhayöstä

Ilveskoski on lähtenyt oikeudellisessa arviossaan siitä lähtökohdasta, että hän pitää Annun kertomusta epäuskottavana ja keskittyy vain asiassa esitettyyn näyttöön. Hän arvioi sitä, onko Auer keskinäisen riidan päätteeksi tappanut Lahden teonkuvauksessa esitetyllä tavalla ja onko tekijä voinut olla joku muu kuin Auer.

Tämä on oikeudellisesti kestävä lähtökohta, koska vastaajalla ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta ja syyttäjän taas tulee pystyä näyttämään vastaajan syyllisyys.

*

Lasten kertomusten taustat

Kertomukset

Ilveskosken perusteluista; lasten kertomusten taustaa

Ilveskoski toteaa, että kertomusten syntyhistoria asiassa on riidaton ja se osoittaa, että pienemmät lapset ovat kertoneet tarinansa useita vuosia tapahtumien jälkeen. Tämä haittaa kertomusten uskottavuuden arviointia, mutta ei yksistään osoita kertomuksia epäluotettaviksi. Haastattelut katseltuaan Ilveskoski ei pidä pienempien lasten kertomuksia luotettavina.

Kertomusten taustoista hukassa-vai-huostassa ja helmia-sioille ja tata-on-sotkettu-jo-ihan-tarpeeksi ja seitsemankymmenta-kertaa-seitseman

*

Pojan kertomus murhayöstä

Ilveskosken arvion mukaan pojan kertomusta murhayön tapahtumista ei voida pitää uskottavana, ottaen huomioon pojan kertomusten syntyhistoria ja paikkansa pitämätön osa isosiskon osuudesta tekoon. Hänen mukaansa todennäköisempi vaihtoehto kertomukselle on, että pojalla on joitakin havaintoja murhayöltä. Poika ei ole 7-vuotiaana ymmärtänyt havaintojaan ja on vuosien kuluessa itse keksinyt selityksen havainnoilleen. Kertomusten syntyhistoria ei voi olla vaikuttamatta siihen, mitä poika kertoo useita vuosia tapahtuman jälkeen. Tämän vuoksi Ilveskosken mielestä on todennäköisempää, että pojan kertomus ei ole uskottava.

Pojan kertomuksesta ei ole pääteltävissä, mikä osa on totta ja mikä on mielikuvituksen tuotetta. Tämän vuoksi pojan kertomus ei osoita, että Anneli Auer olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla.

*

Vanhimman lapsen kertomus murhayöstä

Tytön kertomuksessa jää asioita epäselväksi. Kysymyksessä on kuitenkin rikosasia, jossa ristiriitaista näyttöä on tulkittava vastaajan eduksi. Tämän vuoksi tytön kertomusta on tulkittava siten, että tyttö on havainnut ulkopuolisen tekijän poistuvan takkahuoneen oven ikkunasta.

Tytön kertomus tukee ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta.

*

Hätäpuhelutallenne

Syyttäjän väite siitä, että Auer olisi lavastanut hätäpuhelun, on jäänyt näyttämättä.

Ilveskosken mukaan, vaikka Auer ei olekaan puhelimessa koko aikaa, se ei osoita, että Auer olisi tekijä. Tallenteelta voi päätellä, että Lahti saa kuolettavat iskut aikana, jolloin Auer ei ole puhelimessa, mutta hän on hyvin lähellä puhelinta. Tämä perustuu siihen, että Auerin ääni kuuluu selvänä taustalla.

Auerin sijainnista hatapuhelun-analyysi-osa-2

Tämä viittaa siihen, ettei Auer ole tekijä.

Hätäpuhelu

Ilveskosken perusteluista; hätäpuhelusta

Tallenne ei pois sulje ulkopuolista tekijää.

Yksi versio hätäpuhelusta ulvilan-hatakeskuspuhelu-tarkka-litterointi

*

Koirapartio

Esitutkinta; koirapartio

Esitutkinta; koirapartio

Koirapartio ei pois sulje ulkopuolisen mahdollisuutta.

*

Verijäljet

Ilveskosken mukaan valokuvista ei voi päätellä, että oven pielissä olevat verijäljet olisi lavastettu.

Kiipeilyrekonstruktiolla ei ole syytettä tukevaa merkitystä.

Kiipeilyrekonstruktiosta kolme-rekonstruktiota-kolme-epaonnistumista-23

Murhaajan poistumisesta murhaajan-poistuminen-rikostusta-ikkuna-aukosta

Rekonstruktio

Ilveskosken perusteluista; pesuhuoneen oven aukeaminen

Oven aukaisu -rekonstruktiolla ei ole asiassa syytettä tukevaa merkitystä.

Verijäljet

Ilveskosken perusteluista; oven verijäljistä

Rekonstruktiosta kolme-rekonstruktiota-kolme-epaonnistumista-13

Jälki olohuoneen lattiassa ja jälkiin sopivien kenkien puute tukevat enemmänkin ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta kuin Auerin syyllisyyttä.

Verijäljestä kolme-rekonstruktiota-kolme-epaonnistumista-33

*

Motiivi

Esitutkinnassa ei ole löytynyt mitään motiivia sille, miksi Auer olisi murhannut Lahden.

Motiivi

Ilveskosken perusteluista; syyttäjän väite motiivista

Motiivista ei ole näyttöä.

*

Muut löydökset rikospaikalta

Ilveskosken mukaan lasinsiruista tai rekonstruktioista ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko oven lasi rikottu ulko- vai sisäpuolelta.

Ikkunan rikkomisesta verho-rikotussa-ovi-ikkunassa

Rikospaikalta löytyneet ruskeat kuidut ja kengänjäljet tukevat ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta. Hiuslausunto ei tue syytettä.

Syyttäjä ja Auer ovat lisäksi nimenneet lukuisia lausuntoja rikospaikalta taltioiduista löydöksistä.

Yhdestäkään tapahtumapaikalta tehdystä lausunnosta ei voi päätellä, että Auer olisi tekijä. Yksikään lausunto ei pois sulje ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta.

*

Veitsi

Veitsen osalta ei voi tehdä syytettä tukevia tai Auerin syyttömyyttä tukevia johtopäätöksiä.

*

Toinen tekoväline

Asiassa on riidatonta, että toinen tekoväline on jäänyt selvittämättä ja kateisiin.

Tämä tukee väitettä ulkopuolisesta tekijästä, joka on vienyt toisen tekovälineen mennessään.

*

Rikospaikkatutkinta

Rikospaikkatutkinta

Ilveskosken perusteluista; rikospaikkatutkinnasta

Siitä, että verisiä vaatteita ja toista tekovälinettä ei ole löydetty, ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että Auer olisi ne hävittänyt.

*

Auerin vammat ja vammattomuus

Jos Auer olisi puukottanut itseään, hän olisi voinut aiheuttaa oman kuolemansa. Tämän vuoksi Ilveskoski ei pidä uskottavana, että Auer olisi lyönyt itseään puukolla lavastamistarkoituksessa. Taurun kertomus ei myöskään vakuuttanut Ilveskoskea asiasta.

Teonkuvauksen mukaan surmaamista on edeltänyt Auerin ja Lahden välinen riita. Auerista ei ole löytynyt vammoja, puukoniskua lukuun ottamatta. Auerin vammojen puute ei tue syytettä.

Ilveskoski pitää todennäköisenä, että Lahti on yrittänyt puolustautua tilanteessa. Mikäli tekijä on ollut Auer ja tilannetta edeltänyt riitatilanne, on Lahdella ollut aikaa puolustautua vielä enemmän kuin ulkopuolisen tekijän tunkeutuessa asuntoon ikkunasta. Ottaen huomioon sen ajan, mitä Lahdella on ollut käytössään, mikäli tapahtumat ovat edenneet teonkuvauksessa kerrotulla tavalla, olisi Lahden puolustautumisen pitänyt aiheuttaa Auerille havaittavia jälkiä.

Auerin vamma ja muiden vammojen puute tukevat ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta.

*

Ajallinen tekijä

Ilveskosken perusteluista; lasijäämät

Ilveskosken perusteluista; lasijäämät

Käytettävissä ollut aika hätäpuhelun soittamisesta ensipartion paikalle tuloon, on niin lyhyt, että Auer ei ole voinut suoriutua kaikista niistä toimenpiteistä, mitkä hänen olisi pitänyt suorittaa ennen ensipartion paikalle tuloa.

Ajallinen tekijä tukee ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta.

*

Yhteenveto

Ilveskosken mukaan syytettä tukee Auerin esitutkinnassa antama kertomus, joka ei kuitenkaan ole suoranainen tunnustus. Esitutkinnassa on jäänyt epäselväksi useita kysymyksiä. Tämän vuoksi se, että Auer on pitänyt esitutkinnassa mahdollisena, että on tappanut Lahden, ei riitä syytteen hyväksyvään tuomioon.

Ilveskosken mukaan seuraavat seikat horjuttavat syytettä:

1. Jukka Lahden tappaminen on aiheuttanut runsasta verenvuotoa ja veriroiskeita. Tappaminen ei ole ollut mahdollista ilman, että tappaja ja tappajan vaatteet eivät olisi runsaasti vereentyneitä. Ensipartion ottamat kuvat osoittavat, että Auerin vaatteet tai Auer itse eivät ole verisiä.

2. Rikospaikkatutkinnassa ei ole löytynyt verisiä vaatteista.

3. Rikospaikalta on taltioitu kengänjälkiä, joiden alkuperä on jäänyt epäselväksi.

4. Rikosteknisen laboratorion lausunnoissa ei ole löydetty tekopaikalta Anneli Auerin dna:ta tai muita jälkiä, vaikka niitä siellä pitäisi olla, mikäli tapahtumainkulku olisi teonkuvauksen mukainen.

5. Tekopaikalta on taltioitu runsaasti ruskeankirjavia kuituja, joiden alkuperä on jäänyt epäselväksi.

6. Toista tekovälinettä ei ole löytynyt.

7. Vanhin lapsi on kertonut havainneensa ulkopuolisen tekijän poistuneen paikalta.

8. Anneli Auer ei olisi käytettävissä olevassa ajassa ehtinyt tappaa Lahtea, hävittää toista tekovälinettä, hävittää vaatteita, peseytyä, kuivata hiuksiaan ja kuivata pesupaikkaa.

9. Teolle ei ole motiivia.

10. Anneli Auerin vamma ja muiden vammojen puute.

Useat seikat viittaavat ulkopuoliseen tekijään. Lahden kuolemaan johtanutta tarkkaa tapahtumain kulkua ei ole selvitetty, eikä ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta ole voitu esitetyllä näytöllä varmuudella sulkea pois.

Näin ollen Auerin syyllisyydestä jää varteenotettava epäily.

Ulvilan murha

Comments
12 Responses to “Samaa mieltä erimielisyydestä”
  1. Anu Suomela kirjoitti:

    Kiitos Niina!

    Ilveskosken perustelut hivelevät mieltä. Meillä siis on aito oikeusvaltio, jossa tuomari osaa erottaa olennaisen epäolennaisesta. Häpeäksi on se, että vain yksi kolmesta tuomarista hallitsi nuo perusasiat. Mieltäni ilahduttaa myös Virolaisen blogi, jossa hän toteaa yksiselitteisesti, että tämä äänestystuomio menee nurin HO:ssa.

    Anu Suomela

  2. Anu Suomela kirjoitti:

    Juristit puhuvat jatkuvasti ’järkevästä epäilystä’, joka mielestäni on virheellinen käännös.’Reasonable doubt’ kääntyy perustellusti termiksi ’perusteltu epäily’. Kyse ei siis ole vain tuomioistuimen järkeilystä, vaan riittävistä tuomitsemisen perusteista.

    Mistä on kyse, jos oikeuden kolmesta jäsenestä yksi esittää erittäin tarkasti perustellun käsityksensä siitä, että riittäviä tuomion perusteita ei ole?

    Eikö tämä tarkoita sitä, että tuomioistuimen sisällä on ilmennyt perusteltu epäily vastaajan syyllisyydestä? Jos näin on tapahtunut, vastaaja on vapautettava reasonable doupt -periaatteen perustella.

    Tuntuu kummalliselta, että oikeusvaltiossa ihmisen elinkautinen murhatuomio voidaan langettaa äänestyksen perusteella.

    Anu Suomela

    • KM kirjoitti:

      Nuo äänestyspäätökset ovat aina ihmetyttäneet minua. Jos tapaus Auerin 2 -1 päätöstä ajattelee todennäköisyysnäkökulmasta, voisi sanoa, että sen perusteella A on 66 %:n varmuudella syyllinen ja samalla 33 %:n todennäköisyydellä syytön. Siis käräjäoikeuskin myöntää melko suoraan, että A voi hyvinkin olla syytön, mutta siitä huolimatta hänelle tulee antaa sataprosenttisen elinkautistuomio, rankin mahdollinen. Melko hulvatonta menoa maineikkaassa oikeusvaltiossa.

      Ainakin vakavimmissa rikostapauksissa ratkaisujen pitäisi olla yksimielisiä. Minkälaisiin vääntöihin tämä taas sitten johtaisi oikeusistuimen sisällä, on tietenkin toinen juttu. Ehkä siinä yksi syy tällaiseen ”herrasmiesmäiseen” menettelyyn: tuomarien omaa mielipidettä kunnioitetaan toisin kuin kansalaisen oikeusturvaa.

  3. kurssikaveri kirjoitti:

    Annulle voimia, paljon, paljon voimia. Pakkohan oikeuden on lopulta voittaa!

  4. It´s the parrot! alias padlock kirjoitti:

    On se kyllä kummallista että oikeuteen mennään vaikka tekijästä on epäselvyyttä!
    Sen ymmärtäisin jos teosta olisi erimielisyyttä ja jouduttaisiin äänestämään onko kyseessä murha/tappo/kuoleman tuottamus

    Varsinkin Santamaalla oli sellainen mutu-tuomio ettei pahemmasta väliä. Hän oli myös uskonut syyttäjän lavastetun kuvan jossa uhria ei yletä koskettamaan ovenraosta, vaikka puolustuksella oli autenttinen kuva rikospaikalta josta näkee että pystyy.

  5. Nimetön kirjoitti:

    Kyse on varteenotettavasta epäilystä Suomen lain mukaan. Tässä tapauksessa ei olisi ollut syytä nostaa syytettä ollenkaan, ja oikeasti on kyseessä avoin, ratkaisematon rikos.

    • Nimetön kirjoitti:

      Valkamalle tämä on ollut vaikein tapaus urallaan (7-päivää). Tarkoittaako hän siis sitä kuinka vaikeaa on saada tällä kertaa syytön istumaan elinkautista.
      Pistää hieman miettimään Valkaman historiaa syyttäjänä. Onko hänellä koko elämän aikana syyttäminen vain peliä nimeltä syyttäminen on kivaa ja jännittää kuinka käy…. Voitanko !!!
      Ilveskoski on perustellut tuomion hyvin.Iloisena veronmaksajana on tosiaan hieno huomata,että virkamiehistä löytyy myös fiksuutta ja kykyä nähdä tosiasiat.
      Annelille kovasti jaksamista,uskoa ja luottoa vielä tulevaan. 💛toivon että saisit viettää joulua lastesi kanssa omassa kodissasi.Älä menetä toivoasi

      • Harri kirjoitti:

        Annette Santamaalla on myös syyttäjän tausta, mikä mielestäni selittää ainakin osaksi hänen käytöstään. Syyttäjän roolista puolueettomaksi tuomariksi on kovin pitkä matka.

        Lukekaapas Jyrki Virolaisen blogia. Siellä kerrotaan, miten puolueettoman oikeusistuimen tulisi toimia. Blogia lukiessa tulee mieleeni, että voiko tuomari halventaa oikeutta? Ammattitaidottomuus ei ihan kaikkea selitä…

        • Anu Suomela kirjoitti:

          Ja ylläri, ylläri. Lakimiesmatrikkelin mukaan Santamaa on syntynyt Porissa, mutta asuu, missäpä muualla kuin Ulvilassa. Siis ihan paikallista väkeä, joka varmaan tietää, että Auer on syyllinen.

          Anu Suomela

  6. Anu Suomela kirjoitti:

    Kaivelin muistolekeroitani ja löysin jenkkiläläiset sivut, jotka kuuluvat siellä maanlaajuisesti toimivalle ’Innocence projektille’. http://www.innocenceproject.org/news/Fact-Sheets.php. Sen sivustot ovat hyvin informatiiviset.

    Toimintaperiaate on, että väärin tuomitut ihmiset voivat ottaa yhteyttä tähän organisaatioon, jolla on monenlaisia toimintaelimiä eri osavaltiossa. Mukana on yliopistojen opiskelijoita ja tiedekuntia sekä vapaaehtoisia lakimiehiä, jotka tutkivat tapaukset uudelleen.

    Noilta faktasivuilta löytyy tietoa mm. DNA-testauksista ja syistä, joiden vuoksi syyttömät ihmiset ovat tunnustaneet syyllistyneensä rikokseen. Keskeinen syy ovat poliisin haastattelut, joissa syytetylle annetaan virheellistä tietoa ja häntä painostetaan tunnustamaan.

    Juuri näinhän Annulle kävi. Hän oli järkyttynyt vangitesmisestaan, eikä kyennyt kuulusteluissa esitettyjen väitteiden vuoksi edes nukkumaan kunnolla. Hänelle syötettiin jatkuvasti väärää tietoa, ja kuulustelijat nollasivat hänen omat havaintonsa tapahtumista.

    Todennäköisesti hänellä itsellään on ollut tuolloin erittäin sekavat mieli- ja muistikuvat siitä, mitä tuossa totaalisen kaoottisessa tilanteessa tapahtui. Hänen oli siis erittäin altis muistin vääristymille. Mitä ilmeisimmin hän myös luotti poliisiin ja halusi selvittää, mitä oli tapahtunut. Näin hän päätyi järkeilemään, että muuta vaihtoehtoa ei ollut. Jopa kertoi omalle tyttärelleen olevansa syyllinen isän murhaan.

    Innocence projekti on saanut runsaat 300 väärin tuomittua vapautetuksi. Jotkut ovat odottaneet teloitusta, ja monet istuneet jopa kymmeniä vuosia eristysvankiloissa, jotka ovat maanpäälinen helvetti.

    Useissa tapauksissa syyttömyys on selvinnyt uusilla DNA-tutkimuksilla. On myös käynyt ilmi, että jotkut DNA-tutkimukset on suoritettu niin huolimattomasti, että ne ovat osoittaneet väärän ihmisen syylliseksi. Monissa tapauksissa on oikea syyllinen löytynyt uuden DNA-tutkimuksen perusteella, ja hänet on lopulta tuomittu. (Missä viipyy se tieto, kuka oli se KRP:n tutkija, jonka DNA löytyi rikospaikalla olleesta halosta?)

    Meillä Suomessa on paljon opittavaa noista tapauksista, ja nimenomaan niissä tehdyistä virheistä, etenkin kun tarkastellaan Annun ja Jensin tapausta. Erityisen ilahduttavaa on, että Jenkkilässä myös jotkut syyttäjät ja monet poliisiviranomaiset ovat liittyneet Innocence projektiin. Eli haluavat tehdä työnsä hyvin, eivätkä halua olla tuomitsemassa syyttömiä ihmisiä.

    Prof. Pekka Santtila on ideoinut mahdollisuutta, että Åbo Akademissa kehiteltäisiin vastaavaa järjestelmää, ja opiskelijat voisivat selvittää aitoja oikeustapauksia. Olisi tosi hienoa, jos sellainen järjestelmä voitaisiin perustaa, ja samalla koota mukaan monia eri tahoja, jotka haluavat vaalia oikeusvaltion periaatteiden toteutumista, ja kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään.

    Anu Suomela

  7. pohtija123 kirjoitti:

    Iltaa, onpa mielenkiintoista pohdintaa tässä blogissa. En ole todellakaan mikään asiantuntija, mutta kerronpa joitakin omia ajatuksia. Ajatuksia mitkä eivät varmasti tule teillekään mitenkään uutena tietona.

    Miten ulkopuolisen tekijän DNA:ta ei jäänyt mihinkään ei edes oven lasinsiruihin?

    Miksi ihmeessä ulkopuolinen tekijä myös poistui rikkoutuneesta ikkunasta ja otti sen riskin, että viimeistään poistumiskerralla DNA jäisi rikkoutuneen ulko-oven lasin reunoihin? Miksei hän poistunut ovesta?

    Tekotapa on myös hyvin erikoinen, jotenkin näkisin että jonkinlainen palkkamurha tai kostomurha tapahtuisi jotenkin muuten kuin ottamalla noin suuria riskejä.

    Mitä motiiveja ulkopuolisella tekijällä olisi voinut olla?

    Auerien naapuri ihmetteli kun Auereilla oli valot päällä tavanomaista myöhempään illalla kuitenkin ennen tekoaikaa.

    Sitten vielä ihan puolihuumorilla heitän seuraavan: Lahtihan ilmeisesti matkusteli runsaasti ja oli juuri tekoyön iltana saapunut työmatkalta. Ettei vaan Lahdella ollut salasuhde johonkin naiseen, josta mahdollisesti riideltiin? Entä saiko tämä Lahden mahdollisen salarakkaan mies tietää heidän hämäristä touhuista työmatkoilla ja menettänyt täysin kontrollin ja hyökännyt päättömästi Lahden kotiin ja Lahden kimppuun?

    Mielestäni tekotapa kielii jonkinlaisesta harkitsemattomuudesta, sillä riski kiinnijäämiseen tuolla tavoin oli äärimmäisen suuri. Jos Auer on syyllinen, niin oli kyllä melko mestarillinen lavastus ja kertoo kyllä äärimmäisestä kylmähermoisuudesta ja sitä Annelilla kyllä joka tapauksessa on.

    Tämä on kyllä hyvin vaikea case, en oikein tiedä kumpaan suuntaan kallistuisin.

    Poliisi on varmasti kuulustellut mm. Lahden naispuoliset työtoverit ja heidän miehensä, ehkä pitävä alibi on heidän kohdallaan olemassa.

    • vuorenninnu kirjoitti:

      DNA – Tekijällä oli täysi vaatetus päällä. Vain pieni osa kasvoista oli näkyvissä. Dna ei helposti siirry vaatteiden läpi, tekijällä oli käsissään hansikkaat ja suukin oli peitetty. Tekijästä on voinut jäädä ihosolukkoa uhrin kynnen alle (josta ei saatu dnata), hius/karva oven eteen lasinsirujen sekaan (josta ei saatu dnata), vertakin on voinut jäädä, mutta siitä ei ole ehkä vain saatu dnata ja toisaalta dnata ei ole edes etsitty joka paikasta vaan joistakin näkyvistä tahroista.

      OVI – Miksi tekijä ei olisi loikannut ikkunasta, kun se kävi nopeammin ja näppärämmin kuin lukon räpeltäminen ja verhojen ja lasinsirujen siirteleminen. Tekijälle mielestäni ihan luonnollinen vaihtoehto toisin kuin lavastajalle, jolle luontevampaa ja helpompaa olisi avata tuttu ovi ja ihmetellä, että siitä se varmaan meni.

      MOTIIVI – Jos tekijä oli psykoottinen, niin riskinotto ei tuntunut hänestä niin suurelta kuin meistä jälkikäteen asioita miettivistä. Murhaaminen on hyvin poikkeuksellista käytöstä, joten tekijältä voi odottaa muutakin poikkeavaa käytöstä. Motiiviksi riittäisi tuolloin loukatuksi tulemisen tunne tai vaikka äänet, jotka käskevät tappamaan.

      Salasuhteesta en tiedä, enkä oikein jaksa uskoa. Tarkoitan, etten jaksa uskoa sellaisen salassa pysymiseen. Muuten tuossa voisi olla ideaa. Eikä tuota salasuhdetta tarvitsisi olla kuin tekijän omassa mielikuvituksessa ja motiivi olisi valmis.

      VALOT – Naapuri on jo vanha mies, eikä ole mitään varmuutta mistä yöstä ja mistä kellonajasta hän kertoo, joten antaapi asian olla.

      ALIBIT
      – Onhan poliisi monia ihmisiä kuulustellut, eikä monillakaan ole mitään pitäviä alibeja, jos on ollenkaan. Joku on mennyt yksin nukkumaan, jonkun puoliso on kertonut, että olisi varmaan herännyt, jos puoliso olisi jossain yöllä käynyt jne.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: