Hätäpuhelu – Tulkaa nopeesti!

TULKAA NOPEESTI!

'And when did you last see your father?' By Willam Frederick Yeames 1898.

’And when did you last see your father?’ By Willam Frederick Yeames 1898.

Äiti soittaa hätänumeroon saadakseen apua perheelleen, mutta apu saapuu liian myöhään ja mitään ei ole enää tehtävissä. Perheen isä ehtii kuolla eikä rikoksentekijää saada kiinni.

Kolme vuotta myöhemmin koko Suomen viranomaiskoneisto tunkeutuu perheen kotiin ja elämään pyytämättä ja siitä eteenpäin perheen elämästä ei tule puuttumaan viranomaisia eikä heidän tarjoamaansa ”apua”. Ei sovi unohtaa isän kolmea puhelua Porvoon poliisille, ja sieltä hänelle takaisin soitettuja kahta puhelua. Näitä puheluita kukaan ei muista koskaan vastaanottaneensa saati soittaneensa. Ei sinänsä ihme, ettei henkirikos tahdo millään selvitä, kun ei saada selville edes todistettavasti käytyjä puheluita viranomaisen kanssa.

Poliisi kuuli lasta ensimmäisen kerran 1.12.2006, noin 12 tuntia tapahtuneen jälkeen.

Kuuleminen 1.12.2006.

Kuuleminen 1.12.2006.

Lapsi kertoo kolmesta käynnistään kurkkaamassa mitä takkahuoneessa tapahtuu. Lapsen kertomus on looginen ja hyvin liitettävissä hätäpuhelun kulkuun. Vastaako tämä kertomus todellisia tapahtumia? Tekijä tietää vastauksen. Hänen psyykkisestä tilastaan tekohetkellä (ja myöhemmin) riippuu se, pystyykö hän sitä meille koskaan kertomaan. Omatunto on erikoinen juttu, se saattaa kolkutella joskus aivan arvaamatta vielä vuosienkin jälkeen. Kenties joskus kuulemme tekijänkin version tapahtumista.

Lapsen ensimmäinen käynti takkahuoneen ovella (I havainto) tapahtui ennen hätäpuhelua. Lapsi oli herännyt yöllä kovaan paukkeeseen, kun ikkunaa oli rikottu. Tekijä ei ollut vielä tullut sisään. Hän näki äidin ja isän, kaikki oli muuten kunnossa, paitsi takaoven ikkunaa oli rikottu. Hänen käskettiin mennä takaisin nukkumaan.

Seuraavalla käynnillä (II havainto) lapsi näkee isän makaamassa verta vuotavana lattialla ja kirkaisee.

Viimeisellä käynnillä (III havainto) lapsi näkee tekijän poistuvan rikotusta ikkuna-aukosta.

Kuuleminen 1.12.2006.

Kuuleminen 1.12.2006.

0:00 Häke: Hätäkeskus.

0:01 Äiti: Tääl o joku tappaja. Tulkaa nopeesti.

Lapsi on puhelimessa hätäpuhelun aikana n. 1:46–2:40. Kun äiti palaa takaisin puhelimeen, lapsi menee katsomaan takkahuoneen suuntaan (II) ja näkee isänsä verta vuotavana lattialla (näkee myös veitsen lattialla), pelästyy ja kirkaisee ajassa 3:13–3:17. Tämän jälkeen lapsi kertoo käyneensä omassa huoneessaan ja tulleensa pian takaisin ja näkee tekijän poistuvan (III) – tämä tapahtuu jossain kohtaa aikavälillä 3:17–3:41 (mahdolliset poistumisäänet ajassa 3:30–3:33). Lapsi kertoo, että näki tekijän vain ikkunan kohdalla, kun tekijä meni ikkunasta ulos. Tämän jälkeen lapsi perääntyi äkkiä, koska pelästyi.

2:39 Lapsi lohduttautuneena: Nyt siel puhutaa taas.

Äiti tulee puhelimeen.

2:42 Äiti hätääntyneellä itkuisella äänellä: Mä yritä(n) auttaa.

2:43 Äiti jatkaa epätoivoisena: Onks sielt tulos joku?

***

3:10 Äiti: Makaa siel lattial ja huus äske a(pua). Nyt hiljeni!

3:13 Lapsi alkaa itkeä taustalla, Iiih…

3:13 Häke puhuu päälle: Sun mies hiljeni vai? Lapsen itkua taustalla.

3:14 Äiti vetää henkeä

3:15–17 Lapsi: voimakas pitkä kirkaisu (havainto II)

Kuuleminen 1.12.2006.

Kuuleminen 1.12.2006.

3:17 Häke: Haloo!

3:18 Äiti: Älä itke (lapsen nimi) hei, siel. Vetää henkeä, -Nyyh!

3:21 Häke: Joo, sinne on apu koko ajan nyt tulossa, onks sun mies nyt iha tiedottomana makaa vai? Lapsi itkee taustalla.

3:25–29 Äiti nyyhkäisee, jatkaa itkuisena: Emmä tiedä, mä oon nyt keittiös, mä enh (huohottaa). Meneks mä kattomaa? Huoh.

3:30 Häke: Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?

3:33 Äiti: No, todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo. Mei makuuhuoneessa siis.

3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?

3:37 Äiti: En tiedä, siel hiljeni.

3:39 Häke: Jaaha.

3:39 Äiti kysyy lapselta: (Lapsen nimi), oliks se viel siel?

3:41 Lapsi vaimealla äänellä: Joo, se lähti. (havainto III välillä 3:17–3:41)

3:42 Äiti: Se lähti jo vai?

Kuuleminen 1.12.2006.

Kuuleminen 1.12.2006.

Yhteenveto

Lapsen kertoman ja hätäpuhelun perusteella voidaan kuvitella tapahtumien kulku seuraavaksi:

0:00 ”Hätäkeskus”.

2:22 ”Aiih!” Nauhalta kuullaan viimeinen varma isän ääntely. Isä voi äännellä vielä tämän jälkeenkin, mutta nauhalta siihen ei saa varmuutta.

2:29 Kuoleman aiheuttava isku.

3:15–3:17 Lapsi kirkaisee, kun näkee isänsä kuolleena lattialla. (II)

n. 3:30 Tekijä poistuu. (III)

3:41 Lapsi: Joo, se lähti.

4:18 Puhelu päättyy.

On vuosi 2014 ja perheen kärsimykset jatkuvat edelleen, jokaisen omalla tahollaan.

Lonely

Comments
6 Responses to “Hätäpuhelu – Tulkaa nopeesti!”
  1. KM kirjoitti:

    Murhatapahtuman pitkä kesto ennen ja jälkeen ”ratkaisevan” iskun oudoksuttaa. Mitä ihmettä murhaaja on touhunnut talossa ja miksi? Luulisi myös että tuossa ajassa olisi jo jokin kunnon havainto tai tuntomerkki tekijästä. Vaikuttaa siltä, ettei tässä ole kyse vain siitä, että joku halusi miehen pois päiviltä..

    • Oudoksuttaa, miksi? kirjoitti:

      Pitkä kesto on aika venyvä käsite… jos nyt 4-5 minuutin vierailua voi pitkäksi sanoa missään mielessä. Mitä murhaaja on touhunnut? No murhannut. Ja tekijästä on neljä erillistä näköhavaintoa, yksi kun hän tuli sisään, kaksi kesken murhan ja yksi hänen poistumisestaan. Uskoakseni katsoi vielä lopuksi aikaan saannostaan ennen kuin poistui.

      • KM kirjoitti:

        Kiitti korjauksesta, katsoin kestoa hieman huolimattomasti. Neljä erillistä havaintoa tuntuu sekin järkeenkäyvältä. Samaa mieltä tuosta tytön kuulustelusta: ihmettelen, millä perusteella sen todistusarvo on voitu mitätöidä.

  2. Anu Suomela kirjoitti:

    Nuo haastattelun pätkät eivät ole mitenkään heikoimmasta päästä, eli melko neutraaleja. Noista ei näy, miten tytölle aluksi esiteltiin asia, ja se mistä halutaan tietoa, sekä vastaamisen periaatteet. Kertomusharjoitusta tuskin tehtiin, vaikka se on erittäin tärkeä yksityiskohta johdattelemattoman haastattelun onnistumiselle.

    Jos lapselta halutaan hänen omat havaintonsa, tulee haastattelijan olla kärsivällinen. Nyökytellä ja kannustaa: ”Ok, kerro niin tarkasti ja yksityiskohtaisesti kuin muistat!”, ”Ahaa, kerro lisää!”. Ja sitten pitää vain kuunnella, ja malttaa antaa lapsen muistella ääneen. Tarkentavia kysymyksiä voi tehdä: ”Sanoit äsken …, kertoisitko minulle tarkemmin …”. Eli pitää pysyttäytyä siinä, mitä lapsi itse on tuonut esiin.

    Jos oikein muistan, niin ensimmäisellä käo:n kierroksella Katrina Finnilä totesi lausunnossaan, että haastattelussa on johdattelua, mutta tyttö pystyi hyvin vastustamaan sitä, ja pysyi omissa havainnoissaan. Tämä nimenomaan todistaa lapsen havaintojen aitoudesta.

    On sydäntä raastavaa, että tämä hulluus jatkuu aina vaan, ja perhe on revitty täysin hajalle. Eikä loppua näy.

    Anu Suomela

  3. Not guilty kirjoitti:

    Kyllä, nämä haastattelut ovat hyvin tärkeitä. Pidän hyvin merkittävinä asioina näitä tyttären havaintoja. Lattialla oli jo havaittavissa lasinsirpaleita, kun hän ensimmäisen kerran meni vilkaisemaan tilannetta-silloin molemmat vanhemmat olivat sängyn vieressä. Syyttäjähän väittää Anneli Auerin särkeneen ikkunan lavastusmielessä riidan ja surmaamisen jälkeen! Eli syyttäjä on täysin umpihangessa tässä fiktioineen. Toiseksi, tytär ei mainitse mitään riitelystä. Mikäli syyttäjä olisi oikeilla jäljillä, käynnissä olisi ollut kovaääninen riitely. Tätähän ei suorastaan tyttäreltä kysytty, mutta hän olisi varmasti siitä kertonut.
    Kyllä, kuulustelu on hieman johdattelevaa l. ammattitaidotonta. Tyttären johdonmukaisuus vastauksissa siitä huolimatta tekee hänen havainnoistaan hyvin luotettavaksi arvioitavat-muistikuvat ovat hänen kertomansa osalta selvät, v. 2006.

  4. Juutas Käkriäinen kirjoitti:

    Tämä sopii tänne hyvin, koska erittäin moni on kuunnellut tuon häketallenteen, niin miksei siitä tallenteelta ole TEHTY MINKÄÄN VALTAKUNNAN ÄÄNIANALYYSIA JA KEIDEN ÄÄNET OVAT?

    Täytyy yhä edelleen mannerin touhuja ihmetellä.

    Tallenteella on tunnistettavissa selvästi neljät eri äänet jotka tiedämme ja ne ovat Jukka Lahti, Anneli Auer, Amanda Auer ja hätäkeskuksen nainen.

    Tunnistamattomia ääniä ovat seuraavat sanat, vaikkakin ääntä olisi muunneltu, on äänellä aina oma identifioimiskelpoinen pohja ja äänenpainoitus ja noita sanoja on ensimmäisenä selvästi muunneltu ”huijaa” tai ”luijjaa”sana kohdassa 00:53:70 – 00:54:40:75 ja joka ei todellakaan ole Jukka Lahden ääni, koska on sävyltään kirkkaampi, sitten on selkeä ”ei”, Auerin kysyessä, ”lähtiks se mies jo”, kuuluu vastaus selkeästi, ei Jukka Lahden äänellä kohdassa (audacity) 01:06:80 – 01:07:40. Sitten kuuluu ajassa, 01:08:20 – 01:09:30 sellainen kuin ”elä lyö” tai ”vielä lyö” loppua on korostettu eli ”lyö”-sanaa. Sitten löytyy selkeä ”jumalauto”, kohdassa 01:17:70 – 01:18:80, Näitä kohtia on tallenteella vaikka kuinka paljon.

    Esimerkkinä voin mainita Amandan sanoessa ”tulkaa äkkii” kuuluu sanojen välissä selkeä ”nui vaa” ja joka ei myöskään ole kenenkään alussa mainitsemani 4 henkilöä, myöskään ennen kuin Amanda selkeästi panikoi, kuuluu se kuuluisa ”kuole” karjahdus ja joka ei todellakaan ole Auerin koska kyseisestä äänestä erottaa selkeän miehen äänen.

    Eikö tuota tallenetta voi todellakaan ajaa äänianalysaattorilla joka identifioi äänet keskenään ja ketkä nuo sanat lausuu, vertailupohjaa kyllä on koko tallenne täynnä.

    Ei kannata jäädä odottamaan ihmettä kun on suomen virkakoneisto vastassa ja manneri lepsuilemassa, nyt pitää toimia eikä nysvätä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: