Uhratut lapset

”Uutuusdokumentti Ulvilan surmasta uhraa lapset: Ohjaaja Pekka Lehdon Ulvilan murhamysteeri -elokuva herättää tunteita. Se järkyttää ja työntyy ihon alle. Siinä on yksi valtava vika. Se uhraa lapset.” Yle Satakunta Soila Ojanen

Yle Satakunnan uutispäällikkö Soila Ojanen järkyttyy, kun näkee dokumentissa tavallisia perhealbumikuvia iloisista ja veikeilevistä lapsista. Ojasen mielestä lasten näyttäminen elokuvassa on törkeää, se on törkeä temppu. En ole huomannut Ojasen kauhistuneen lasten kohtalosta, kun yhteiskunnan tukipilarit ovat pettäneet heidät kerta toisensa jälkeen, mutta valokuvat saavat hänet kirjoittamaan.

Ojanen kirjoittaa: ”Vaikka haluaa kertoa yhden suomalaisen rikoshistorian erikoisemmista tapauksista, ei saa uhrata lapsia. He joutuvat kulkemaan loppuelämänsä erittäin traumaattisen tapahtumat mukanaan. Elokuvan kuvista kasvojen tunnistaminen ei helpota lasten tulevaisuutta. Tämän elokuvan jälkeen tavallinen elämä on heille entistä vaikeampaa. ”

Ojasen mielestä lasten kasvot olisi tullut sumentaa ja heitä ei saisi tunnistaa. Ojaselle lohdutukseksi voidaan kertoa, että hän tuskin tunnistaisi näitä lapsia tänään, vaikka miten on dokumentin nähnyt. Ojanen ei taida huomata, että Anneli Auer vangittiin jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen ei ole paljon perhealbumikuvia otettu. Lapsilla on sellainen merkillinen tapa, että kun aikaa kuluu, lapset kasvavat ja muuttuvat.

Ojasen huolen ”perheidyllin alleviivaamisesta” jakaa myös lastensuojelu, jonka mukaan nuoremmille lapsille ei missään nimessä saa näyttää perhealbumivalokuvia entisestä elämästä. Nuorempien lasten muistot poikkeavat niin radikaalisti valokuvissa nähtävästä, että lapset joutuisivat tukalaan tilanteeseen muistojensa kanssa. Lastensuojelun mukaan valokuvia näyttämällä lapsia väitettäisiin valehtelijoiksi. Lastensuojelussa ei haluta antaa lapsille onnellista lapsuutta.

Ojanen syyllistyy samaan syntiin kuin nuorempien lasten sijaisperhe ja lastensuojelu. Hän antaa ymmärtää, että lasten pitää salata keitä he ovat ja kuka heidän äitinsä on, ettei heitä kiusattaisi – ikään kuin lapsilla olisi tässä asiassa jotakin hävettävää. Ojanen manaa lapsille entistä vaikeampaa elämää, ikään kuin lapsilla ei olisi edes oikeutta selvitä. Ojanenkin vetoaa tunteisiin lasten kautta ja leimaa lapset dokumentin uhreiksi.

On totta, että lapset joutuvat kulkemaan loppuelämänsä erittäin traumaattiset tapahtumat mukanaan. Traumaattiset tapahtumat vain eivät ole ihan niitä, mitä Ojanen luulee.

KAHDEKSAN VUOTTA sitten näiden lasten kotiin tunkeuduttiin väkivaltaisesti keskellä yötä ja heidän isänsä murhattiin. Lasten ei anneta vielä kahdeksan vuoden jälkeenkään toipua ja jatkaa elämää, vaan tätä tapahtumaa vatvotaan vuodesta toiseen.

VIISI VUOTTA sitten näiden lasten perheeseen tunkeuduttiin kuuntelulaittein ja peitepoliisein ja heidän äidistään alettiin tekemällä tehdä murhaajaa. Jokainen ymmärtää, että peitepoliisin tarkoitus ei koskaan ollut jäädä perheen elämään, hän tuli vain pettääkseen. Peitepoliisin tarkoituksena oli julmasti käyttää hyväksi sekä äitiä että lapsia, tutkinnallisista syistä. Tutkinta ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, mutta siitä viis. Lapsia kuulusteltiin, mutta heidän kertomaansa ei uskottu, koska se ei sopinut poliisin suunnitelmiin.

KOLME VUOTTA sitten nuoremmat lapset joutuivat ristiriitaiseen tilanteeseen, kun äiti vapautettiin. Lapset olivat jo vieraantuneet äidistään ja jatkaneet elämäänsä. He olivat oppineet, että ei saisi paljastua kenen lapsia he oikeasti ovat. Yhtäkkiä lasten olisi pitänyt muuttaa tuon ihmisen luo, jonka olemassa oloa ei olisi edes saanut paljastaa. Lapset joutuivat ratkaisemaan, oliko äiti hyvä vai paha. Tässä ratkaisussa heitä auttoivat sijaisvanhemmat, terapeutti, media ja Porin poliisi. Ja kappas, kun tarinat alkoivat muovautua tarkoitukseen sopiviksi, lapsia uskottiin realismista viis veisaten.

***

Uhrataanko lapset ja jos, niin kenen toimesta?

Murhaajan, joka tappaa ja riistää julmasti neljältä pieneltä lapselta isän.

Poliisin, joka tunkeutuu lasten kotiin kuuntelulaitteineen ja peite-Seppoineen vain rakentaakseen luottamuksen – pettääkseen sen. Poliisin, joka toistuvasti valehtelee lapsille ja vie heiltä äidin ilman kunnon perusteita.

Lastensuojeluviranomaisten ja sijaisvanhempien, joilla ei ole pienintäkään ymmärrystä lapsista ja heidän tilanteestaan.

Syyttäjien, jotka ajavat syytteitä, joihin eivät itsekään usko, mutta tekevät vain työtään. Dokumentissa syyttäjä Valkama toteaa: ”Lapset puhuu mitä puhuu ja tuomioistuin uskoo mitä uskoo”.

Tuomarien, jotka kauhistuneena syytteistä tuomitsevat ilman näyttöä.

Kaikkien mainittujen ja mainitsemattomien viranomaisten, jotka uhraavat äidin ja lapset tarkoituksenmukaisuuden alttarille, vain säilyttääkseen arvovaltansa ja kyseenalaisen kunniansa rippeet.

Toimittajien ja muiden ihmisten, joiden mielestä lapsilla on jotakin hävettävää, joiden mielestä lapsilla ei ole tulevaisuutta ja joiden mielestä lapset uhrataan dokumentissa olevilla valokuvilla!

Rankat menetykset, joita lapset ovat joutuneet kokemaan, ovat suuri vääryys ja murheellista, mutta lapsilla on tulevaisuus, eikä yhtään mitään hävettävää!

Ojanen ei ole huolissaan, miten tähän tilanteeseen on päädytty. Ojanen kääntää huomion pääasiasta ja on kovin huolissaan lasten kuvista dokumentissa, aika temppu.

***

Onko lapset uhrattu elokuvassa?

Ohjaaja Pekka Lehto vastaa kysymykseeni:

”Nyt ilmeisesti Ojanen (ehkä moni muukaan) ei kykene erottelemaan meidän kuvaamaa materiaalia poliisin itse kuvaamista videokuulusteluista, jotka on tehty vuosina 2006-2007-2009, jolloin en ollut edes aloittanut Ulvilan Murhamysteeri elokuvan tekemistä.

Nämä poliisivideot on neljään kertaa esitetty yleisön läsnä ollessa oikeussalissa. Näissä poliisivideoissa näemme kuinka poliisi painostaa, manipuloi ja itkettää Auerin vanhinta tytärtä, joka heti surmaa seuranneena aamuna kertoi poliisille nähneensä tuntemattoman huppupäisen henkilön hyppäävän rikotusta ikkunasta ulos.

Syyttäjä on yli neljä vuotta väittänyt, että talossa ei ollut ulkopuolista tekijää, jonka vuoksi poliisi ja syyttäjät ovat systemaattisesti yrittäneet murtaa tyttären kertomuksen tuntemattomasta tekijästä. Jokainen voi itse tarkistaa, kuinka tytär hätäkeskustallenteella vastaa (3:41) äidin kysymykseen: ”oliks se viel siel?” Tytär: ”se lähti”.

Kun poliisi ei ole pystynyt riittävällä varmuudella vahvistamaan perheen äitiä syylliseksi miehensä surmaa, on poliisi ja syyttäjät alkaneet ratkaista henkirikosta painostamalla ja uhkailemalla Auerin lapsia ja muita sukulaisia (Anneli Auerin veli, jonka luokse lapset ovat olleet sijoitettuina vuodesta 2010).

En ole kuvannut sekuntiakaan Auerin lapsia elokuvaani varten. Perheen valokuva-albumissa olevat lasten kuvat on kuvannut perheen äiti.

Elokuva kertoo kuinka poliisi ja syyttäjät ovat uhranneet Auerin alaikäiset lapset omiin tarkoituksiinsa jo paljon aikaisemmin kuin olin edes aloittanut elokuvan tekoa. Tämän poliisin ja syyttäjien ala-arvoisen ja osittain lain vastaisen toiminnan olen halunnut ”kirjata” Ulvilan murhamysteeri dokumenttiin muistutukseksi meille ja tuleville sukupolville siitä, että poliisin tarkoituksellinen lasten ”hyväksikäyttö omiin tarkoituksiin” ei ole oikea tapa ratkaista rikoksia.”

***

Ulvilan murhamysteeri

”Lehto on työstänyt elokuvan, joka ansaitsee tulla nähdyksi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tietämään, mikä suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän yleinen mentaalinen tila tällä hetkellä on. Tehokkaampaa synteesiä aiheesta ei ole saatavilla kuin Lehdon 80-minuuttinen tylytys.”

”Lehdon elokuva vaikuttaa masentavasti katsojaan osoittamalla järjestyneen yhteiskunnan tukipalkit illuusioksi, joka saattaa pettää yksilön milloin tahansa.”

– FilmiLiekki Anton Asikainen

http://filmiliekki.blogspot.fi/2014/09/r-eraan-murhatutkimuksen-anatomia.html

Comments
20 Responses to “Uhratut lapset”
  1. Kaisa R kirjoitti:

    Niina, kiitos taas kirjoituksestasi!

    Pidän siitä, kuinka tarkastelet tätä Ulvilan murhaa. Olet kriittinen ja tuot päivänvaloon nimenomaan niitä seikkoja, jotka halutaan painaa piiloon.

    Mutta mielestäni ongelmallista on se, että asetut Auerin syyttömyyden kannalle. Minusta se ei oikeastaan ole edes kovin kiinnostavaa, onko hän sitten syyllinen vai ei. Itse uskon, että hän on teon tehnyt. Hänen seksirikoksisiinsa en sen sijaan ole uskonut koskaan, se mitä olen lukenut lehdistä ei ole vakuuttanut.

    Mielestäni tässä Ulvilan tapauksessa on ihan oma ulottuvuutensa sekopäisellä poliisitutkinnalla ja oikeudenkäynneillä. Niistä pitää puhua.

    Vaikka Auer olisi syyllinen, silti niitä pitää katsoa kriittisesti ja etsiä vikoja. Se on meidän kaikkien etu, ja myös Auerin.

    Auerin tapauksessa riittää kosolti kiinnostavia asiankylkiä kriittiselle katseelle, vaikka hän olisikin syyllinen.

    • vuorenninnu kirjoitti:

      Minulle ei ole ongelmallista asettua Annun syyttömyyden kannalle. Objektiivinen ja subjektiivinen näkemykseni asiasta on johtanut samaan lopputulokseen. Syytön.

      Minua ei lainkaan haittaa, jos se on jolle kulle ongelmallista tai epäkiinnostavaa.

      Minustakin olisi helpompi elää, jos kävisin joka toinen viikonloppu vankilassa tapaamassa murhaajaa kuin syytöntä ihmistä.

    • apinareki kirjoitti:

      Kaisa, Ulvilan murhassa on olemassa objektiivinen totuus, joka ei sinun uskomuksista ja tuntemuksista huolimatta muutu mihinkään. Auerin pystyy todistamaan syyttömäksi niin teknisellä näytöllä kuin myös hätäkeskus-nauhan avulla. (Syyttömyyden todistaminen ei edes ole Suomessa tarpeen, vaan syyttäjän pitää todistaa tekijä syylliseksi.) Sinä et ole perehtynyt tähän asiaan ja niin ei ole moni muukaan. Yhdestäkään netissä olevasta lehtiartikkelista en ole lukenut tarkempaa analyysiä Auerin syyllisyydestä; kaikki on pintapuolista ja yksityiskohdista piittaamatonta. Tämänkaltaista tietoa on ollut luettavissa vain yksityisten ihmisten blogeissa, murha.infossa ja muilla rikosaiheisilla sivuilla.

      Auerin tapauksessa pääsyy käräjäoikeuden tuomioihin on ollut tyhmyys. Tällä en tarkoita tuomareiden tyhmää käytöstä, vaan heiltä puuttuvia tarvittavia älynlahjoja tämän rikoksen käsittelyyn. Heillä ei yksinkertaisesti ole ollut tarvittavia älynlahjoja laskea tarvittavalla tavalla 1+1 yhteen.

    • apinareki kirjoitti:

      Tarkennetaan nyt vielä seuraavaa:
      Jos tuomari on tyhmä, niin tyhmäkin tuomari kykenee asiassa pääsemään oikeaan lopputulokseen, mikäli hän perehtyy asiaan sen vaatimalla tavalla.

  2. Erkki K. Laakso kirjoitti:

    Yhteiskuntamme on sairas ja tila on vain pahentunut viimeisten 20 vuoden aikana. On vain hyvä, että Anneli saa nyt maksimaalisen julkisuuden tuon dokumentin myötä, joka (sananvapaus), häneltä kutakuin riistetty – suhteessa syyttäjien jatkuviin julkisuusulostuloihin hurjine mielikuvitusväitteineen ”saatananpalvomisineen ym.”

    Saanko lainata tätä erinomaista viimeistä tekstiäsi?

  3. Anu Suomela kirjoitti:

    Lastensuojelun toiminta on tässä tapauksessa ollut käsittämätöntä. Lapsen oikeuksien sopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus takaavat lapselle oikeuden pitää yhteyttä vanhempiinsa. Tässä tapauksessa lapset ovat menettäneet isänsä peruuttamattomaksi. Sitäkin tärkeämpää olisi läheisen suhteen säilyttäminen äitiin ja sukulaisiin.

    Pekka Lehdon dokumentista selvisi Annelin omin sanoin, että hän ei saa lähettää lapsilleen edes joulukorttia. Pöyristyttävää!!!

    Suhde vanhempaan on korvaamaton siinäkin tapauksessa, että hän olisi syyllistynyt rikoksiin. Pikemminkin siten, että juuri sellaisessa tapauksessa lapsella on oikeus nähdä vanhempansa häntä rakastavana ihmisenä. Sille tiedolle rakentuu lapsen kuva itsestään ihmisenä.

    Sossulan amatöörimäisen, ja lähinnä rikollisen menettelyn vuoksi lapsilta on kielletty tämä oikeus. EIT tulee antamaan Suomelle taas kerran tuomion, mutta se on todella laiha lohtu korvaamattoman vahingon kärsineille.

  4. no name kirjoitti:

    Psyjuridica tarkastelee rikoksia uudenlaisista näkökulmista, jotka poikkevat psykoanalyytikko Siegmund Freudin, joskus 1970-luvulla luomista käsityksistä, joita lastensuojelusta vastaavat ovat noudattaneet ja tehneet suurta tuhoa lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ei siis ole ihme, että kansalaiset ovat perustaneet järjestöjä, joidenka tavoitteena ovat ihmisoikeudet.
    Muutama hakusana, joilla Netistä löytyy lisätietoa aktiivisista kansalaisjärjestöistä.
    Lokakuun liike.- Leijonaemot.- Lastensuojelun pimeä puoli. – Isät lasten asialla. – Lapsi koston välineenä avioeroissa. -Pa Syndrooma. – Leeni Ikonen. -Anja Hannuniemi. -Niina Berg. -Anu Suomela. -J.P.Roos.

    Linkki Psyjuridican sivuille.

    http://www.psyjuridica.com/oikeuspsykologinen-asiantuntijatyo
    ————

  5. meri kirjoitti:

    Anneli kertoi taannoisessa Ylen haastattelussa, että lasten käytös häntä kohtaan oli muuttunut hänen vankilassaolonsa aikana vuonna 2011. Kun hän vapautui Vaasan hovioikeuden päätöksellä, lapset olivat vältteleviä häntä kohtaan. Heille oli sanottu, että heitä ruvetaan kiusaamaan, jos paljastuu, kuka heidän äitinsä on. Mietin, kuka on niiiin alhainen, että syyllistyy sellaiseen. Onko se todellakin sijaisperhe ja lastensuojelu? Ne ovat siinä tapauksessa tehtäviensä irvikuvia.

    Ei ole mikään ihme, jos lapset ovat sen jälkeen tehneet kaikkensa, ettei heidän tarvitsisi tämän jo hirviöksi muodostuneen äitinsä luokse palata. Tässä vaiheessa tulivat ne kummalliset puheet, joista syyttäjät innostuivat ja onnistuivat saamaan jutun uudelle kierrokselle ja joiden perusteella Anneli sai uskomattoman lasten hyväksikäyttötuomion. Toivottavasti Manner kertaa oikeudessa hyvin selkeästi tarinoiden syntyhistorian.

    Vaikka syyttäjät eivät noihin tarinoihin enää itsekään uskoisi, eivät he arvovaltansa vuoksi tässä vaiheessa sitä enää myöntäisi. Koko koneisto on saatu uudelle kierrokselle, ja koko systeemi, he itse etunenässä, joutuisivat naurunalaiseksi. Mieluummin he uhraavat lapset.

    • Hannu Elenius kirjoitti:

      Meri ottaa esiin jutun keskeisen avaimen.
      Jos tätä ei tajua, voisi tutkituttaa päänsä, mistä empatian puute oikein johtuu.

  6. Nimetön kirjoitti:

    Missä tämän elokuvan voisi nähdä?

  7. Susku London kirjoitti:

    Twitterin puolella esitin kysymyksen: Kuka uhrasi Anneli Auerin lapset? Elokuva, viranomaiset vai media, joka kertoi Annelin nettisivuista, joissa on lasten valokuvat?

    Missä olivat nämä hurskastelijat silloin?

  8. Anna Annala kirjoitti:

    Tiedoksi niille, joilta jäi näkemättä tämän aamuinen (26.9.) Yle1 Aamu-tv ja sen Tähtihetki, jossa oli haastattelussa ohjaaja Lehto. Kooste aamun ohjelmasta tulee televisosta tänään klo 15.15 ja käsittääkseni on sen jälkeen nähtävissä Yle Areenassa jonkin aikaa.
    http://areena.yle.fi/tv/2113452

    Erinomainen haastattelija ja erinomainen haastateltava. Lehto latasi vastaansanomattomasti.

    Olivat päättäneet aloittaa peite-seppo koskevalla kohdalla elokuvasta, sillä varmasti Lehtoa, kuten muitakin, pöyristyttää peitehenkilön ujuttaminen 2000-luvulla suomalaiseen perheeseen, ja sitten vielä tämä USKOMATON jälkiepisodi. Varmaan vaikka haudasta kaivettaisiin esiin poliisimies todistamaan, mikäli olisi jotakin raskauttavaksi EPÄILTYÄ edes havainnut, nyt ei käsittääkseni anneta sen vertaa tietoa henkilöstä, että saataisiin käsitys siitä, onko kutsuttavissa oikeuteen.

    Lehto sai myös kertoa kovanluokan pettymyksensä lasten hyväksikäyttöön poliisin tutkintametodeissa. Pyysipä Lehto ”anteeksikin” elokuvantekoaan ja kiitteli kaikki kolmea tutkinnanjohtajaa ja syyttäjä Valkamaa. Yhdyn kiitoksiin.

    Olen muualla kirjoittanut vaikutelmani siitä, että tässä on mukana tutkinnassa ollut niitä ahkeria työmyyriä ja työlleen omistautuneita henkilöitä, jotka kyllä parhaansa voimiaan säästämättä yrittävät, mutta eivät loppujen lopuksi ymmärrä kuitenkaan mitä itseasiassa ovat tekemässä.

    • Susku London kirjoitti:

      ”Olen muualla kirjoittanut vaikutelmani siitä, että tässä on mukana tutkinnassa ollut niitä ahkeria työmyyriä ja työlleen omistautuneita henkilöitä, jotka kyllä parhaansa voimiaan säästämättä yrittävät, mutta eivät loppujen lopuksi ymmärrä kuitenkaan mitä itseasiassa ovat tekemässä.”

      Uskoisin, että tähän porukkaan kuuluu paljon ns. perästävedettäviä virkamiehiä ja -naisia. Luotetaan siihen mitä joku muu, tai media on sanonut, tai suorastaan alistutaan voimakkaamman ”tahtoon”. Ei ole lohdullista, että työtä tehdään ”omistautuneesti ja voimia säästämättä”, jos sitä tehdään omaan virka-asemaan nähden täysin väärin.

      Suomesta näyttää puuttuvan kokonaan virkamiesvastuu. Kukaan ei eroa virastaan, eikä ketään eroteta virastaan, – oli skandaali mikä tahansa. Näitä on nähty jo useampia esim. poliisin ja sosiaaliviranomaisten keskuudessa. Tähän täytyy tulla muutos.

  9. Sitruunasooda kirjoitti:

    Ojanen kuulostaa siltä, ettei ole katsonut leffaa omia aivojaan käyttäen, vaan ”syyllinen mikä syyllinen” -silmälasien läpi. Kuvia oli, mutta vanhoja ja lasten haastattelut oli sumennettu. Ehdottomasti ei yhtikäs mitään, mistä lapset voisi tänä päivänä tunnistaa. Ehkä tämä on taas yksi trikki,jolla yritetään muokata yleisön mielipidettä, koska kuvat kuvaavat onnellista perhettä, eikä sitä saatananpalvonta/seksuaalirikosluolaa, joka koti median mukaan oli? Keltainen lehdistö on tehnyt tätä iät ajat, niin että siihen jo leipääntyy, mutta enää ei kyllä voi edes YLEä ajatella puolueettomaksi.

    Tosiasia on, että järjestelmä on kohdellut lapsia p*skasti jutun alusta alkaen. Vanhimman tyttären sisukkuus yllättää. Vaikka häntä yritellään johdatella, ja vaikka hänet suoraan sanottuna lannistetaan kyyneliin asti, hän ei valehtele pelastaakseen nahkaansa. Haastattelija sanoi suunnilleen: ”Mutta kato kun ei siellä teidän talossa ollu muita kun isä ja äiti, niin että sen oli pakko olla äiti.” niin tyttö sanoo vastaan ja luottaa siihen, minkä näki, ei siihen, minkä kuuli ammatti-ihmisiltä. Häntä käy sääliksi, mutta osoittanut olevansa äärimmäisen vahva ihminen, kuten äitinsäkin. Heitä on haukuttu, syytetty, manipuloitu ja media on heidät häpäissyt, ja silti he pitävät kiinni siitä, mitä itse tietävät ja näkivät. Tässä jutussa oli kaksi tietä, se helppo tie ja se oikea, tosi ja raskas tie. Syyttäjä valitsi helpon vääryyden, Anneli ja tytär oikean totuuden. Ja se jos mikä on ihailtavaa rohkeutta. Nostan vertauskuvallista hattua heille ja syljen syyttäjän jalkoihin.

  10. Perperi kirjoitti:

    Tällä episodilla suomen oikeuslaitos varmistaa sen,että omilla aivoillaan ajattelevat kansalaiset menettävät ne viimeisetkin luottamuksen rippeet hallintoelimiin ja vähitellen koko oikeusjärjestelmään.Ei ole ainoa tapaus jossa näyttöä väännetään väkisin,ja kun sekään ei riitä,valehdellaan kirkkain silmin.Esimerkkinä tapaus teräasekeskus ja pohan toiminta..Oma nahka yritetään pelastaa hinnalla millä hyvänsä.Kuten keksimällä olemattomia todisteita.Minä en tiedä mitä Tähtisentiellä tapahtui.Sitä ei tiedä kukaan muukaan ulkopuolinen.Oli totuus mikä tahansa,syyttömät ovat kärsineet liian pitkään virkavallan kyvyttömyydestä hoitaa heille uskottua tehtävää.Joka ei suinkaan ole omien virheiden peittely,valehtelu ja ihmisten elämien pilaaminen,johon niin syyttäjä kuin poliisi ja koko oikeuslaitos tuntuu nyt erikoistuneen.Joku eroaa kirkosta,minä eroaisin mielelläni valtiosta.ei tällaista hulluutta pitäisi olla olemassakaan.

Trackbacks
Check out what others are saying...


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: