Miten vaikeaa on syyllistyä virkarikokseen

police-161

Lähes mahdotonta, ainakin jos uskomme Tapio Mäkistä. Katkelmia perusteluista Annun tutkintapyyntöön poliiseista, jonka lopputulos oli, ettei ole syytä epäillä mitään rikosta tapahtuneen.

***

Tutkintapyynnön mukaan Auerille on kerrottu faktoina asioita, jotka eivät pitäneet paikkaansa.

Tapio Mäkisen mukaan kuulusteluissa on Auerille kerrottu poliisin tekemistä johtopäätöksistä esim. rikospaikkatutkinnassa esille tulleista seikoista. Näitä johtopäätöksiä ei voida katsoa kerrotun Auerille faktoina.

Jos tulkitsen Mäkistä oikein, poliisi on vain kertonut tekemiään johtopäätöksiä, jotka voivat yhtä hyvin olla aivan vääriä ja virheellisiä, mutta poliisi ei siis ole valehdellut kuulusteltavalle mitenkään tarkoituksella eikä esittänyt vääriä tietoja faktoina.

Kuulusteltavan olisi Mäkisen teorian mukaan pitänyt ymmärtää, että se mitä poliisi kertoo, ei välttämättä ole totta vaan mahdollisesti poliisin virheellinen johtopäätös. Näin ilmeisesti silloinkin, kun jotakin kerrotaan lasten kertoneen, varmuudella todetun tai poliisin käyttämien asiantuntijoiden luotettavina tutkimustuloksina. Pitäisi olla aikamoinen ammattirikollinen (tai poliisi), että tuntisi poliisin tekniikat ja ymmärtäisi poliisin esittämät asiat, jotka vaikuttavat tavallisesta ihmisestä ihan faktoilta, olevankin mahdollisesti fiktiota.

Esim 1

Poliisin varmuudella tekemä johtopäätös, mutta ei luonnollisesti mikään fakta tai sellaisena esitetty.

Esim 2

Poliisin johtopäätös perustuen lasten kuulemisiin, joissa kumpikaan ei ollut kertonut kuulleensa vanhempien riitelyä vaikka tätä kovasti heiltä kyseltiin. Jälkikäteen on helppo todeta, ettei tämä nyt ainakaan fakta ollut, mutta ihan kuin olisi sellaisena kuitenkin esitetty.

Esim 3

Mistä poliisi oli tullut siihen johtopäätökseen, että tytär oli kuullut ja nähnyt vanhempien riitelyn vaikkei tyttö ollut kertonut havainneensa mitään riitelyä?

Esim 4

Koiraohjaajan mukaan kukaan ei ollut poistunut tontilta tulkitaan varmaan poliisin johtopäätökseksi siitä, ettei kukaan ollut koiraohjaajan mukaan poistunut tontin takarajalta, siis tontin yhdeltä sivulta. Kuulusteltavan olisi pitänyt ymmärtää, ettei asiaa esitetty faktana?

***

Tutkintapyynnön mukaan lapsen kuuleminen oli suoritettu lain ja ohjeiden vastaisesti.

kaipaus

Tapio Mäkinen toteaa, että esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 11 §:n mukaan lasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Kaikessa lapsiin liittyvässä poliisitoimessa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Tämä periaate kumpuaa jo YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklasta.

Pelkästään se seikka, että tietyn lapsen kuulemistilaisuus ”ei ole ollut onnistunut” ei sellaisenaan tarkoita, että kuulemisen suorittaja on syyllistynyt johonkin rikoksen tunnusmerkistön täyttävään menettelyyn.

Kauniita sanoja lapsen edusta, lapsen oikeuksista ja iän mukaisesta kohtelusta, mutta miten teoria kohtasi käytännön. Mäkisen mukaan lapsen kuulemisessa ei ketään ollut syytä epäillä rikoksesta.

Mikäli Mäkistä on uskominen, lapsen kuuleminen oli siis suoritettu ihan asianmukaisesti. Ainakaan siinä ei ollut syytä epäillä tapahtuneen rikosta, se ei ehkä vaan ollut kovin onnistunut. Eihän kuuleminen tosiaan ollut kovin onnistunut poliisin kannalta. Kaikesta johdattelusta, painostuksesta ja poliisin tekemien ”johtopäätösten” (huom. kyse ei ollut faktoista) jankuttamisesta huolimatta, kuuleminen ei tuottanut toivottua tulosta.

Esim 6

”ollaan siit niin varmoja sata varmoja…”

Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm kirjoittaa:

”Ulvilan murhaoikeudenkäynti on tuonut päivänvaloon lasten poliisikuulustelusta ja lasten kohtaamisesta oikeussalissa jotakin sellaista, mitä emme olisi koskaan toivoneet kohtaavamme. Uutisten mukaan poliisi on muun muassa kuulustellut itkuista ja ahdistuneen oloista noin 11-vuotiasta lasta kahden tunnin ajan käyttäen painostavia tekniikoita ja johdattelua. Kotona sairaana ollut lapsi oli haettu kuulusteluun ilman vanhemman tietoa asiasta. Eilen oikeudessa asiaa puitaessa ja nyt jo teini-iän saavuttaneen lapsen kuulemisen jälkeen syyttäjä katsoi asiakseen ilmoittaa suljetuin ovin käydystä istunnosta julkisuuteen oikeuden joutuvan nyt pohtimaan, mikä lapsen kertomuksessa on totta, ja mikä valetta. Yksi asia on kuitenkin melko varmaa: Se, mitä em. lapsi on joutunut kokemaan Suomen oikeuslaitoksen ja poliisin taholta on tuottanut hänelle ihan oman traumaattisen kokemuksensa, joka eittämättä tulee vaikuttamaan häneen hänen lopun elämänsä ajan, valitettavasti.”

***

Tutkintapyynnön mukaan naapurin lapsen puhutteluvideota ei ole liitetty esitutkinta-aineistoon.

Mäkiselle on selvinnyt, että puuttuvan videon osalta kyse on ollut siitä, ettei puhutteluvideota ole olemassa, koska tallennus on aikanaan epäonnistunut.

Onni onnettomuudessa, että kyseinen video ei ollutkaan joutunut hukkanimiseen paikkaan vaan sitä ei koskaan ollut olemassa. Tekniikka oli pettänyt sopivassa kohdassa. Ei syytä epäillä rikosta vaan tekniikkaa.

***

Tutkintapyynnön mukaan valokuvaliitteen asian kannalta merkityksellinen kuva oli vaihdettu merkityksettömään kuvaan.

Esim 5Tapio Mäkisen mukaan kyseessä on ollut sellainen teknisluonteinen virhe, jonka perusteella ei ole syytä epäillä rikosta tapahtuneeksi.

Ei korppi korpin silmää

Päivän uutinen: ”Ei syytä epäillä rikosta”

Satakunnan poliisilaitos sai ”puhtaat paperit” Ulvilan murhan tutkinnasta ajalta jälkeen pahispoliisi Joutsenlahden. Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen kertoo tutkinnanjohtajana tehneensä päätöksen, jonka mukaan Auerin tutkintapyyntö ei johda esitutkinnan aloittamiseen.

Tutkintapyynnön mukaan Aueriin kohdistetussa esitutkinnassa olisi rikottu esitutkintalain säännöksiä. Tutkintapyynnön mukaan esitutkinnassa olisi muun muassa toimittu syyttömyysolettaman vastaisesti, kuulusteltu Aueria ja muita esitutkintalain vastaisesti, tiedotettu esitutkinnasta esitutkintalain vastaisesti sekä jätetty esitutkinnasta pois materiaalia, joka tutkintapyynnön tekijän näkemyksen mukaan olisi tullut liittää aineistoon.

– Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perustella olisi syytä epäillä, että poliisi olisi Aueriin kohdistetussa esitutkinnassa toiminut esitutkintalain vastaisesti rikoksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla, Mäkinen sanoo.

***

KUITENKIN poliisi salasi esimerkiksi Tampereen Teknillisellä Yliopistolla tehdyn analyysin ja litteroinnin hätäkeskuspuhelusta, joka on surmajutun keskeinen todiste. Lausunnon mukaan nauhoitus viittaa talossa olleen surmahetkellä vieraan henkilön. Tämän lausunnon pois jättämistä ei ole merkitty pöytäkirjaan ja puolustus sai siitä tiedon muualta kuin viranomaisilta ja joutui hankkimaan lausunnon muuta kautta kuin poliisilta.

Laki kieltää tietojen salaamisen. Sellaisesta esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jota ei oteta mukaan esitutkintapöytäkirjaan, on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

Lisää aiheesta http://www.mikkoniskasaari.fi/node/145

KUITENKIN poliisi valehteli kuulusteluissa lukuisia asioita, jotka käyvät selvästi ilmi esitutkintamateriaalista.

Lain mukaan kuulusteltavaa on kohdeltava rauhallisesti ja asiallisesti. Tunnustuksen tai määrättyyn suuntaan käyvän lausuman saamiseksi kuulusteltavalta ei saa käyttää tietoisesti vääriä ilmoituksia, lupauksia tai uskotteluja erityisistä eduista, uuvuttamista, uhkausta, pakkoa taikka muita kuulusteltavan ratkaisuvapauteen, tahdonvoimaan, muistiin tai arvostelukykyyn vaikuttavia sopimattomia keinoja tai menettelytapoja.

KUITENKIN poliisin toiminnassa ja tiedottamisessa rikottiin syyttömyysolettamaa. Poliisi tiedotti Auerin tunnustaneen rikoksen, vaikkei hän mitään varsinaista tunnustusta ollut edes antanut. jne. jne.

***

Yleisen elämänkokemuksen mukaan poliisi käyttää kuulusteluissa monesti lainvastaisia menetelmiä, joilla painostetaan kuulusteltava tunnustamaan tai kertomaan tietoja. Kuulusteltava yritetään murtaa henkisesti voimakkaalla painostuksella. Mäkisen päätös vahvistaa tätä kokemusta. Laki on vain tekstiä vailla sisältöä. Todellisuudessa poliisille annetaan vapaus käyttää arveluttavia menetelmiä.

Onneksi ei tarvitse olla huolissaan poliisin toimista. Ne ovat asianmukaisia ja laillisuusvalvonta toimii. Valtakunnassa kaikki hyvin; kansalla luottamus poliisiin ja Paaterolla Räsäsen luottamus.

nauha

Kuusirannan pettämätön logiikka

Kuusiranta

Päivän lööppijulkkis Pauli Kuusiranta on ilmiömäinen päättelyn mestari. Murhapaikalta löytyneen vieraan miehen DNA:n omistajaa etsittiin 1800-luvulta asti, mutta sopivaa henkilöä ei vain löytynyt.

Mitä tästä voi päätellä? Minun päättelyni on, että tekijää ei onnistuttu löytämään. Kuusirannan mukaan taas tekijä ei voi olla kukaan muu kuin Anneli Auer. Siitäkin huolimatta, ettei myöskään Annun DNA sovi tuohon halosta löytyneeseen harvinaiseen miehen DNA:han. Kuusirannan päättelyketju on vailla vertaa. Kun oikeaa tekijää ei löydetä, ei rikoksen ratkaisemiseksi ole muita vaihtoehtoja kuin alkaa syyttää talossa varmuudella murhahetkellä ollutta leskeä. ”Satakunnassahan ei yksikään henkirikos ole jäänyt ratkaisematta sitten sotien jälkeen”, enkä enää epäile yhtään, miksi ei.

Iltalehden jutusta ei täysin selvästi käy ilmi, onko poliisikaan aivan varma, onko erikoinen kromosomi vain Lahden perimässä vai myös huppumiehen. Ei kai vaan ole käynyt niin, että Kuusirannan kunnia olisi kokenut kolauksen hänen johtamansa rikospaikkatutkinnan arvosteluista Ulvilan murhaa koskien. Arvostelut ovat olleet ilmeisen perusteettomia, koska Kuusiranta kuitenkin onnistui tutkinnanjohtajana löytämään sen ainoan mahdollisen syyllisen. Vaikka tiedämmekin hänen ansionsa jutun ”ratkaisussa” olevan yhtä tyhjän kanssa – Annu kun ei ole murhaaja.

Media pelkää leimautuvansa puolustuksen asianajajaksi, eikä siitä syystä uskalla julkaista mitään oikeaa tietoa asiassa, vaikka sitä heille tarjoillaan. Poliisin puolesta puhujaksi leimautumisesta taas ei ole mitään pelkoa, se leima on jo moneen kertaan ansaitusti annettu.

Kuusirantaa, Santaojaa ja kumppaneita koskeva tutkintapyyntö on Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkisellä työn alla. Hän kertoi syksyllä, että kestää ainakin loppuvuoteen päättää, käynnistetäänkö asiassa esitutkinta. Ei ole osunut silmiin mitään uutista tähän liittyen. Mäkisellä kestää ilmeisesti hieman pidempään harkita ylittyykö syytä epäillä kynnys Kuusirannan ym. edesottamuksissa. Mäkisellä on vaikea tehtävä. Koskaan ei tiedä mitä siitä seuraa, jos astuu väärän henkilön varpaille. Varoittavia esimerkkejä on jo annettu.

”On matalan ja alhaisen mielen merkki, kun joku tahtoo olla samaa mieltä massojen tai enemmistön kanssa vain siksi, että enemmistö on enemmistö. Totuus ei muutu sen perusteella, uskooko ihmisten enemmistö siihen vai ei.” Giordano Bruno

Toivotan mukavia eläkepäiviä Paulille.